Jonna Öhrnberg: Varhaiskasvatuksessa lisätään lasten kiinnostusta suullista ja kirjoitettua kieltä kohtaan – perheiden rooli myös keskeinen

Äskettäin julkaistujen PISA-tulosten mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikkoa osaamista selittää usein heikko lukutaito. Olennaista on kuitenkin huomata, ettei lukutaidon heikentyminen rajaudu maahanmuuttajataustaisiin, vaan lukutaito on heikentynyt myös suomalaisilla lapsilla. Vuoden 2018 PISA-arvioinnin tulokseen verrattuna Suomen pistekeskiarvo on laskenut jopa 30 pistettä. Vaikka lukutaidon heikentymistä onkin tapahtunut useimmissa PISA-tutkimukseen osallistuneissa maissa, on tästä syytä huolestua.  

Myös kansainvälisessä lasten lukutaitotutkimuksessa eli PIRLS-tutkimuksessa (Progress in International Reading Literacy Study) tarkastellaan alakouluikäisten, pääasiassa neljäsluokkalaisten, lukutaidon tasoa ja osaamiseen yhteydessä olevia tekijöitä eri maissa. PIRLS-tutkimuksenkin mukaan lasten lukutaidot Suomessa ovat heikentyneet. Erityisen hälyttävää on, että tutkimuksen mukaan heikosti lukevien lasten osuus on kaksinkertaistunut 10 vuodessa ja erittäin heikosti lukevien tuplaantunut viimeisten 5 vuoden aikana. Vaikka varsinaista lukemaan oppimista tavoitellaankin vasta perusopetuksessa, on varhaiskasvatuksella iso rooli kiinnostuksen herättäjänä ja kielellisten taitojen lisääjänä.  

Perheitä on kannustettava oman äidinkielen käyttämiseen ja vahvistamiseen 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan yksi varhaiskasvatuksen keskeisistä tehtävistä on vahvistaa lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien sekä kielellisten identiteettien kehittymistä. Tällä ei tarkoiteta pelkkää suomen kielen opetusta, vaan yhtäläisesti perheessä puhutun kielen tukemista ja kieli-identiteetin vahvistamista.  Kasvatuksessa ja opetuksessa tulee myös ottaa huomioon, että lapset kasvavat erilaisissa kielellisissä ympäristöissä, ja että he voivat samaan aikaan omaksua useita eri kieliä. 

Oma kieli on lapselle tunteiden, identiteetin ja ajattelun kieli, jonka tärkeyttä ei pidä väheksyä. Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Opetushallituksen vuonna 2016 tehdyn oma kieli – oma mieli – julkaisun mukaan oman äidinkielen taito ennustaa oppilaan muiden kielten oppimista ja hyvä oman äidinkielen osaaminen tukee myös muiden aineiden opiskelua. Opettajat eivät voi osata kaikkien lasten äidinkieltä, joten perheiden rooli kielen oppimisessa ja opettamisessa on ensisijaisen tärkeä. 

Varhaiskasvatuksen henkilöstön tehtävänä on herättää ja lisätä lasten kiinnostusta suullista ja kirjoitettua kieltä sekä vähitellen myös lukemista ja kirjoittamista kohtaan. Päiväkodit eivät kuitenkaan pysty tähän täysin yksin, vaan yhteistyö perheiden kanssa on tarpeen.  

Kodin omat lukutottumukset merkittävässä roolissa lasten lukutaidon kehityksessä 

Lasten kielellinen ilmaisu monipuolistuu, kun heidän kielellinen muistinsa ja sanavarantonsa laajenee. Varhaiskasvatuksen henkilöstön yksi tärkeä tehtävä on siis kannustaa perheitä oman kielensä käyttämiseen ja sen vahvistamiseen. Yksinkertainen ja melko helposti toteutettava keino kielellisen muistin ja sanavarannon kehittämiseen on lukeminen. PIRLS-tutkimuksen mukaan merkittävin tekijä lasten lukutaidon kehityksessä ovatkin nimenomaa kodin omat lukutottumukset. Huoltajien lukemisen merkitys lapsen lukutaidolle on kasvanut entistäkin merkittävämmäksi. Tilastollisesti lapsen lukutaito on sitä parempi, mitä enemmän huoltajat käyttävät aikaa lukemiseen kotona. Maahanmuuttajataustaisille lapsillekin tulisi siis lukea, mieluiten heidän kotikielellään – suomen kielen lisäksi.  

Yksityisten varhaiskasvatustoimijoiden joukossa on monta kielipäiväkotia, joissa toimintaa toteutetaan muulla kuin suomen kielellä. Nämä päiväkodit vahvistavat omalla työllään monen lapsen kotikieltä, vaikka kouluun mennessä oppimisen kieli olisikin suomi. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteidenkin mukaan varhaiskasvatuksessa tuetaan jokaisen lapsen opetuskielen taitojen kehittymistä. 

Viisi kirjavinkkiä lukuhetkiin:

Mauri Kunnas – Iik Mörköjä! 

Mauri Kunnaksen kirjat ovat suomalaisen lastenkirjallisuuden tunnetuimpia teoksia. Mukaansatempaava kuvitus ja jännittävät tarinat kiinnostavat lapsen lisäksi myös aikuista lukijaa. 

Astrid Lindgren – Melukylä-sarja 

Melukylä-sarjan tapahtumat kiinnostavat, kirjassa käytetty monipuolinen ja jopa paikoitellen vanhanaikainen kieli rikastuttavat sanavarastoa takuulla.  

Eric Carle – Pikku toukka paksulainen  

Tätä klassikkokirjaa on käännetty kymmenille kielille, ja lapset ympäri maailman rakastavat sitä. Ihanat värit ja upea kasvutarina pienestä toukasta perhoseksi saakka. Tästä kirjasta löytyy myös versio perheen pienimmille, jonka paksujen sivujen repeämistä ei tarvitse pelätä. 

Kirsi Kunnas – Tiitiäisen satupuu (runot!) 

Tiitiäisen satupuu on tuttu monille tuttu omasta lapsuudesta. Kirjan runot ja riimit houkuttelevat leikittelemään kielellä ja pohtimaan millaisia riimejä esimerkiksi lapsen omasta nimestä keksisi.   

Saara Kekäläinen ja Netta Lehtola – Prinsessa, joka lähti kälppimään 

Ei niin perinteinen prinsessasatu, joka saa aikuisetkin nauramaan. Tässä kirjassa seitsemää kääpiötäkin komennetaan siivoamaan sotkunsa ihan itse.