Uutishuone
Yksityiset päiväkodit tasapainoilevat kustannusten ja kasvavien odotusten ristipaineessa
Yksityiset päiväkodit täydentävät kunnallista varhaiskasvatusta, mutta toimialaa koettelevat tiukentuvat resurssit ja palvelusetelin kuntakohtaiset erot. Alan toimijat toivovat vakaampaa rahoituspohjaa ja arvostusta, jotta varhaiskasvatuksen laatu ja henkilöstön pitovoima voidaan turvata pitkällä aikavälillä. Vuoden vaihteessa neuvoteltu uusi työehtosopimus tuo vakautta alan kehittämiseen, kiittelevät Sivistan varhaiskasvatusalan jäsenet.
Varhaiskasvatukseen kuten koulutukseen laajemmin kohdistuu nykypäivänä suuria odotuksia. Kunnallisten päiväkotien lisäksi Suomessa on yksityisiä päiväkoteja, joita ylläpitävät yritykset ja yhdistykset. Noin 44 000 lasta kävi yksityistä päiväkotia Suomessa vuonna 2024.
Yksityinen varhaiskasvatus on kunnille kustannustehokas tapa tuottaa varhaiskasvatuspalveluita. Yksityisten päiväkotien toimintaperiaatteet ja rahoituspohja poikkeavat kuitenkin paljon kunnallisista varhaiskasvatuspalveluista.
– Esimerkiksi kiinteistö- ja henkilöstökulut ovat mittavat. Yksityisten päiväkotien harjoittama pedagogiikka tai painotus voi tuoda mukanaan omia tarpeita. Meillä pätevän henkilöstön löytämistä haastaa välillä se, että taideaineita opiskellaan vähemmän, toteaa Taikatahti Oy:n toimitusjohtaja ja Oulun sekä Helsingin musiikkipäiväkoti Taikatahdin toimitusjohtaja Liisa Lohilahti.
Verkanappulat konsernin henkilöstö- ja asiakkuusjohtaja Terhikki Rimmanen on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa yksityistä varhaiskasvatusalaa muovaavat samanaikaisesti useat eri suuntiin vievät voimat. Näistä keskeisimpiä ovat henkilöstön kelpoisuuksiin ja osaajapulaan liittyvät haasteet, lasten tuen tarpeen kasvu sekä rahoituksen riittävyys ja ennakoitavuus.
‒ Olen toiminut varhaiskasvatusalalla sekä yritysmaailmassa laajemmin 90-luvulta asti. Alan tilanne on selvästi hankaloitunut, kun yhä niukemmilla resursseilla pyritään vastaamaan kasvaviin odotuksiin ja vaatimuksiin. Osaajapula on vakava ja samalla lasten tuen tarve on kasvanut merkittävästi. Tämä ei koske vain erityistä tukea tarvitsevia lapsia, vaan ylipäätään jokainen lapsi tarvitsee enemmän aikaa, tukea ja aikuisen läsnäoloa, Rimmanen kertoo.
Palvelusetelin käyttö aiheuttaa eriarvoisuutta
Palveluseteli on perheiden etuus, jonka avulla kunta hankkii yksityisen varhaiskasvatuksen palveluita. Verkanappulat konsernilla on päiväkoteja eri paikkakunnilla ja Rimmanen on huomannut, että eri kunnissa noudatetaan erilaisia käytänteitä palvelusetelin suhteen. Esimerkiksi Helsingissä palveluseteli ei ole käytössä ollenkaan.
Varhaiskasvatuksen uusi palvelusetelilaki astui voimaan vuoden 2026 alussa, mutta laki ei ole tuomassa tilanteeseen mainittavaa helpotusta.
– Uusi palvelusetelilaki jättää edelleen paljon kuntien päätettäväksi. Jos palvelusetelin arvo jää selvästi jälkeen kunnan oman tuotannon todellisista kustannuksista, ei voida puhua tasavertaisista toimintaedellytyksistä. Rahoituksen huomattavista eroista huolimatta yksityisten toimijoiden odotetaan tuottavan katteellista, kestävää ja elinvoimaista liiketoimintaa, sekä täyttävän samat velvoitteet kuin kunnalliset päiväkodit, Rimmanen sanoo.
Eriarvoisuus tulee esiin esimerkiksi palvelusetelin indeksikorotusten jäädytyksinä, kuten kävi viime syksynä Oulussa.
– Tämän tyyppiset päätökset ajavat yksityiset toimijat todella ahtaalle. Talous on muutenkin tiukalla, ja pitäisi pystyä maksamaan henkilöstön palkankorotukset sekä liiketilojen vuokrien nousu, jotka ovat meille merkittävimpiä kuluja, Lohilahti päivittelee.
Varhaiskasvatuksen resursseihin ja alan pitovoimaan pitäisi panostaa
Varhaiskasvatuksesta puhuttaessa ollaan tärkeän yhteiskunnallisen asian äärellä, sillä varhaiskasvatuksen piirissä olevat lapset viettävät suurimman osan valveillaoloajastaan päiväkodeissa. Vaikka lasten määrä vähenee syntyvyyden laskiessa, varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrä on kasvanut.
– Lapset aloittavat varhaiskasvatuksen aiempaa varhemmin vanhempien työelämän muutosten vuoksi, ja päivät ovat monille lapsille pitkiä. Näemme arjessa entistä enemmän oppimisen haasteita sekä sosiaalisten ja kielellisten taitojen tuen tarvetta. Toimialaan pitäisi panostaa pitkäjänteisesti, jotta voimme vahvistaa henkilöstön pitovoimaa ja vastata yhteiskunnan muutoksiin. Nyt tehtävät ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, Rimmanen muistuttaa.
Yksityinen varhaiskasvatus toimii kunnallisen varhaiskasvatuksen täydentäjänä. Rimmasen mukaan yksityinen sektori tuo järjestelmään joustavuutta, monipuolisuutta ja perheiden valinnanvapautta.
– On olemassa käsitys, jonka mukaan yksityinen varhaiskasvatus ei saisi tuottaa enemmän palveluita kuin mitä julkinen puoli tuottaa. Minun mielestäni perheillä tulisi olla aito mahdollisuus valita lapselleen parhaiten sopiva päiväkoti. Tällä hetkellä tätä valinnanvapautta ollaan kuitenkin monin paikoin kaventamassa, Rimmanen sanoo.
Lohilahti puolestaan toivoo, että päättäjät ymmärtäisivät, että alalla toimivat yrittäjät kaipaavat arvostusta kuten kaikki muutkin Suomea pystyssä pitävät yrittäjät.
– Alalla on paljon yrittäjiä, jotka tekevät töitä erittäin pienillä resursseilla. Toimiva yhteistyö kuntien kanssa antaa hyvät puitteet toiminnalle, mutta ilman vakaata rahoituspohjaa odotuksia on yhä hankalampi täyttää. On tärkeää muistaa, ettei palveluseteli ole meidän yrittäjien vaan perheiden etuus, Lohilahti painottaa.
Alalle ensimmäinen oma työehtosopimus
Yksityisen varhaiskasvatusalan ensimmäistä omaa työehtosopimusta neuvoteltiin pitkään. Neuvottelut alkoivat syksyllä 2024 ja neuvottelutulos hyväksyttiin työnantajia edustavan Sivistan sekä JHL:n, SuPerin, Talentian ja OAJ:n hallinnoissa 31.12.2025. Alalla aiemmin sovelletun yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen voimassaolo päättyi vuoden 2025 loppuun.
Kentällä ollaan todella iloisia siitä, että alalle on saatu viimein sen ominaispiirteet huomioiva työehtosopimus.
– Uusi työehtosopimus luo ennakoivuutta ja turvaa sekä työntekijöille että työnantajille. Arvostamme työntekijöitämme, ja uusi sopimus vahvistaa edellytyksiä kehittää alaa yhdessä heidän kanssaan entistä paremmin, Rimmanen sanoo.
Lohilahti on iloinen, että yksityinen varhaiskasvatus nähdään nyt osana sivistysalaa.
– Varhaiskasvatus ja esiopetus ovat kasvatus- ja opetustyötä, joten on luonnollista, että alaa katsotaan jatkumona perusopetukseen. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.
Yleisen linjan mukaiset palkantarkistukset tuovat alalle omat haasteensa, sillä kunnissa on hyvin vaihtelevat palvelusetelikäytännöt. Uusi laki kuitenkin edellyttää kuntia tarkastelemaan säännöllisesti palvelusetelin arvon kohtuullisuutta muun muassa suhteessa työehtosopimuksissa tapahtuviin muutoksiin. Kuntapäättäjien on nyt syytä varmistaa, että kunnan kaikki lapset saavat varhaiskasvatukseensa riittävät resurssit.
Kuva: iStock, Suzi Media Production
