Uutishuone
Euroopan unionin kestävä kasvu ja strateginen kilpailukyky syntyvät osaamisesta
Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 6.–9. kesäkuuta 2024. Sivistysala ry (Sivista) korostaa vaaliviesteissään, että osaamisella ja tutkimuksella on ratkaiseva rooli kilpailukykyisen ja vetovoimaisen Euroopan rakentamisessa.
Kilpailukyvyn, hyvinvoinnin ja kasvun edistämiseksi Euroopan unioni tarvitsee laadukasta tutkimusta sekä siihen perustuvaa koulutusta ja innovaatiotoimintaa. Tulevaisuudessa EU:n rahoituskehysten painopistettä tulee siirtää kestävään kasvuun ja osaamiseen.
– Sivistykseen panostaminen on sijoitus yhteiseen tulevaisuuteemme tiukkenevan globaalin kilpailun maailmassa. Yhteisten eurooppalaisten tavoitteiden toteutuminen edellyttää enemmän osaamista ja tutkimukseen perustuvaa tietoa, sanoo Sivistan politiikan ja vaikuttamisen johtaja Heikki Kuutti Uusitalo.
Sivista katsoo, että EU:n rahoituksella ja politiikkatoimilla unionin jäsenmaita tulee kannustaa kasvattamaan kansallisia T&K-panostuksia.
– Vallanjako koulutuspolitiikassa Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden välillä on ollut toimiva. Koulutuksen ja tutkimuksen välinen toimivallan jako EU:n ja jäsenmaiden välillä tulee säilyttää nykyisellään. Euroopan unionin tehtävä on yhteistyön tukeminen ja mahdollistaminen, Uusitalo jatkaa.
Yhtenäiseltä Euroopalta kaivataan liikkuvuutta, mahdollistavaa sääntelyä ja väärän tiedon torjuntaa
EU:n toimet liikkuvuuden edistämiseksi ovat edelleen tarpeellisia suomalaisten ja suomalaisen sivistysalan kansainvälistymiseksi.
– Liikkuvuustoimia tulee edelleen laajentaa – yhtenäinen Eurooppa syntyy kohtaaminen kerrallaan. Liikkuvuus tarkoittaa sekä tiedon että ihmisten liikkuvuutta, sanoo Uusitalo.
Sivista korostaa, että Euroopan unionin sosiaalisen ulottuvuuden säätely tulee olla tulevaisuuden työelämän mahdollistaja. Sääntelyssä tulee säilyttää kansallisten työmarkkinaosapuolten toimivalta.
Sivistys luo pohjan demokratialle, oikeusvaltioperiaatteelle sekä perus- ja ihmisoikeuksille. Jäsenmaiden kansalaisten luottamus tieteeseen ja teknologian positiivisiin vaikutuksiin on vahvaa, mutta tietoa kyseenalaistetaan yhä voimakkaammin.
– Maailman talousfoorumi WEF:n mukaan väärä tai virheellinen tieto on yksi suurimpia riskejä lyhyellä aikavälillä. Riski kohdistuu myös Euroopan unioniin ja sen jäsenmaihin. Koulutuksen vahvistaminen, tutkittu tieto, vapaa tiede ja tiedon huoltovarmuus ovat demokraattisen ja hyvinvoivan yhteiskunnan peruskiviä, Uusitalo sanoo.
Lue lisää: Sivistan EU-vaaliviestit.
Lisätietoja:
- Heikki Kuutti Uusitalo, johtaja, politiikka ja vaikuttaminen, puh. 050 302 8246
- Aleksi Sandroos, asiantuntija, puh. 0400826363








