Kansainväliset osaajat nopeammin työelämään – tutkintojen tunnustamisen sujuvoittaminen etenee

Sivista lausui hallituksen esityksestä, joka helpottaisi ​ulkomaisten tutkintojen tunnustamista ja työkelpoisuuden sujuvoittamista.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ulkomailla suoritettujen opintojen tuottamasta kelpoisuudesta säänneltyyn tehtävään. Samalla voimassa oleva laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta ehdotetaan kumottavaksi. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua lakia.  

Esityksellä vastataan pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman tavoitteisiin sujuvoittaa ulkomaisten tutkintojen tunnustamista osaajapulaan vastaamiseksi.    

– Kannatamme uudistuksen keskeistä tavoitetta siitä, että ulkomaista osaamista hyödynnetään nykyistä tehokkaammin Suomessa, kommentoi Sivistan asiantuntija Aleksi Sandroos. 

Uudistus helpottaisi erityisesti varhaiskasvatuksen lastenhoitajien saatavuutta laajentamalla kelpoisuuden arvioinnin koskemaan myös toisen asteen tutkintoja. Lisäksi Sivista pitää kannatettavana tavoitetta purkaa hallinnollisia esteitä, jotta ulkomailla koulutetut ammattilaiset saisivat oikeuden suorittaa ammattiaan Suomessa nopeammin ja helpommin.   

– Koko tutkintoa ei pidä joutua suorittamaan uudelleen, jos osaamista voidaan täydentää joustavasti työkokemuksella, kelpoisuuskokeilla tai sopeutumisajalla. On myös tärkeää, että ammattien kelpoisuussääntelyä ei laajenneta, vaan ennemminkin puretaan, Sandroos sanoo. 

Tutkintojen tunnustamisen käsittelyaikojen lyhentämisellä ennakoivuutta rekrytointiin 

Pitkät ja vaikeasti ennakoitavat tutkintojen tunnustamisen käsittelyajat muodostavat merkittävän esteen kansainvälisten osaajien nopealle työllistymiselle sivistysalalle, mikä on ristiriidassa hallitusohjelman osaajapulan helpottamista koskevien tavoitteiden kanssa. 

Sivista tunnistaa, että esityksessä kuvatut pitkät käsittelyajat johtuvat erityisesti siitä, ettei kolmansien maiden tutkintojen varmistamisessa voida hyödyntää EU:n sisämarkkinoiden IMI-tietojenvaihtojärjestelmää. 

– Rekrytointien ennakoitavuus vaatii, että Opetushallitus sitoutuu selkeisiin käsittelyaikoihin, jotta pitkät odotusajat eivät estä kansainvälisten osaajien sijoittumista sivistysalalle EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta, Sandroos sanoo. 

Sivista kannattaa myös esitettyä muutosta siitä, että Opetushallitus ei enää tee päätöksiä tieteellisten jatkotutkintojen (lisensiaatti, tohtori) tuottamasta virkakelpoisuudesta. Tästä arvioinnista vastaa jatkossa suoraan työnantaja. 

– Kun vastuu korkeimpien tutkintojen arvioinnista siirtyy työnantajille, Opetushallituksen uuden tutkintotietokannan on oltava helppokäyttöinen ja tarjottava todellista tukea oppilaitosten HR-henkilöstölle, Sandroos tähdentää ja lisää: 

– Oppilaitosten taakkaa ei saa kasvattaa.Kelpoisuuskokeiden järjestäminen on oppilaitoksille lakisääteinen velvollisuus, jonka hallinnointi vaatii resursseja – on varmistettava, ettei tästä muodostu kohtuutonta taloudellista tai hallinnollista rasitetta.