Pieni pala Ranskaa keskellä Helsinkiä

Jules Verne -koulu kuuluu ranskalaisten koulujen maailmanlaajuiseen AEFE-verkostoon, joka kattaa yli 500 oppilaitosta eri mantereilla. Kaiken perustana on lapsen halu oppia.

– Koulumme lähtökohta ei ole vain kieli, vaan olemme puhtaasti ranskalainen leikkikoulu ja koulu. Tarjoamme ranskalaisen ympäristön kokonaisuudessaan, sanoo koulun johdon assistentti Véronique Kauraniemi.

– Toimintaamme kuvaa suunnitelmallisuus ja lapsen uteliaisuus ja halu oppia. Sen varaan pedagogiikkaamme rakentuu. Se on ollut jo kauan lähtökohtamme ja sopii yksilötasolla erilaisille lapsille. Rutiinit ja suunnitelmallisuus tuovat rauhallisuutta, antavat lapsille mahdollisuuden keskittyä, hän jatkaa.

Ranskalaisessa varhaiskasvatuksessa taide ja kulttuuri ovat tärkeässä roolissa niin opetuksessa kuin muussa toiminnassa. Jules Verne -koulussa tehdään erilaisia yhteisiä projekteja, kuten vuosittainen taideprojekti, joka toteutuu samanaikaisesti kaikissa AEFE-verkoston kouluissa ympäri maailmaa.

– Tärkeää on luonnollisesti tuoda jatkuvasti esiin ranskan kieltä ja yleensä vieraiden kielten oppimista. Oppilaamme eivät pelkää vieraan kielen käyttöä. Kansainvälinen kouluympäristö antaa siihen hyvät eväät, Kauraniemi kertoo.

– On hyvä myös tietää, että meillä on lisäksi suomen kielen opetusta 3-10 vuotiaille, sopeutettuna sen mukaan onko suomi äidinkieli vai ei. Tarjoamme myös englannin kielen opetusta 6-10 vuotiaille.

Vanhemmat ovat monella tavalla mukana toiminnassa

Kansainvälisyys näkyy jatkuvasti eri tavoin päiväkodin arjessa. Tällä hetkellä yli 70 prosenttia perheistä on suomalaisia, muut perheet ovat joko ranskalaisia tai muualta maailmalta Suomeen muuttaneita.

– Vanhemmat ovat hallinnon lisäksi monella muulla tavoin mukana toiminnassamme. Pelkästään se, että koulupäivän aloitus ja lopetus ovat joka päivä samaan aikaan, tuo vanhempia yhteen, kun he näkevät toisiaan koulun pihalla lapsia hakiessaan, Kauraniemi painottaa.

– Meillä on myös paljon perheiden kanssa yhteisiä tilaisuuksia, erilaisia vanhempaintapahtumia. Joten me vanhemmat tunnemme toisemme hyvin, samalla tavalla kuin kaikki lapset ovat toisilleen tuttuja, kertoo yhdistyksen rahastonhoitaja Krista Ahlström, jonka kolme lasta käyvät Jules Verne -koulua.

Eri-ikäiset lapset toimivat samassa yhteisössä ja oppivat tuntemaan toisensa. Ikäluokat ylittävä kanssakäyminen on arkipäivää.

– Aloitimme lukututor-toiminnan, jossa lukemaan oppineet lapset käyvät lukemassa pienemmille. Koulussa on myös kirjasto, jossa vierailemme aktiivisesti, sanoo Kauraniemi.

Vanhemmat arvostavat laadukasta toimintaa ja henkilöstön pysyvyyttä

Jules Verne -kouluun tullaan erilaisia reittejä. Kun tieto koulusta on saavuttanut toiset perheet puskaradion ja tuttujen suositusten kautta, on osalle ollut tärkeää löytää ranskankielinen ja kansainvälinen oppimisympäristö omalle lapselleen. Hakemiseen ei liity turhaa byrokratiaa, vaan asiointi on vanhemmille helppoa. Tyytyväisyys kouluun näkyy asiakassuhteiden pysyvyytenä.

Vanhemmat arvostavat laadukasta pedagogiikkaa, yhteisöllisyyttä ja henkilöstön pysyvyyttä.

– Päiväkodin opetussuunnitelma teki vaikutuksen, se antaa paljon mielenkiinnon kohteita lapselle, Ahlström sanoo.

Kieleen ja kulttuuriin panostaminen sekä koulun rauhallinen ilmapiiri olivat valinnan kannalta tärkeitä seikkoja, kun päädyimme hakemaan paikkaa lapsillemme, Ahlström jatkaa.

– Meillä hyvä käyttäytyminen on tärkeää. Käymme oppilaiden kanssa läpi hyviä tapoja, kunnioitusta toisia kohtaan. Se tuo turvaa lapsille, kun tietää, miten pitää olla muiden kanssa. Lapsilla on hyvät suhteet toisiin lapsiin ja henkilöstöön ja se heijastuu kaikkeen toimintaan, Véronique Kauraniemi sanoo.

Lapset käyvät lainaamassa ranskankielisiä kirjoja koulun omasta kirjastosta.

Opetushenkilöstö saa keskittyä lapsen yksilöllisiin vahvuuksiin

Lapset toimivat päivän aikana pienissä ryhmissä. Päiväkodissa päivä on strukturoitu ja toiminta integroitu niin, että kaikki leikkivät toistensa kanssa.

– Ranskalainen opetussuunnitelma on muuttunut ja kehittynyt ajan myötä. Nykyään se on hyvin lapsikeskeinen, pedagoginen lähtökohta näkyy vahvasti. Ranskalaiset ja suomalaiset opetussuunnitelmat ovat myös lähentyneet toisiaan, Kauraniemi kertoo.

– Opettajien aika suuntautuu vain lapsiin ja opetukseen. Opetushenkilöstö saa keskittyä lapsen yksilöllisiin vahvuuksiin. Voimme osoittaa vanhemmille, miten lapset otetaan yksilöinä huomioon, hän lisää.

Lapsen arjessa on läsnä myös muita ammattilaisia, jotka keskittyvät lasten hyvinvointiin ja ohjaukseen.

– Tämä ei ole mikään lapsiparkki, vaan voimme tarjota lapselle jotain laajempaa, intoa oppia uutta, vierasta kieltä ja ymmärrystä kansainvälisestä maailmasta.