Kansainvälisiä osaajia tarvitaan kasvun vauhdittamiseen

Euroopassa kilpaillaan kiihtyvään tahtiin kansainvälisistä osaajista, kun työikäisen väestön määrä vähenee. Suomi ei ole tässä poikkeus. Vaikka työttömyys on juuri nyt hivuttautunut ennätyslukemiin, kansainvälisten osaajien tarve ei ole kadonnut mihinkään, toteaa Work in Finlandin johtajana toimiva Laura Lindeman. 

Work in Finland on Business Finlandin ja Työllisyys, kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) yhteinen työvoiman maahanmuuton ja osaajien houkuttelun palvelukokonaisuus. Work in Finland tarjoaa palveluita niin kansainvälisille osaajille kuin Suomessa toimiville yrityksille ja muille työnantajille, jotka tahtovat rekrytoida kansainvälistä työvoimaa. 

– Tuemme kansainvälistä rekrytointia laajasti eri toimialoilla ja kokoamme tietoa Suomessa työskentelystä ja työpaikoista kansainvälisille osaajille. Tarjoamme työnantajille neuvontapalvelua, valmennuksia, mentorointia ja kohdennettua tukea kumppanuusmaissamme, Lindeman kertoo. 

Yhden osaajan panos yrityksen kasvumahdollisuuksille voi olla merkittävä

Viime vuonna työperäinen maahanmuutto väheni neljänneksellä. Maahanmuuton hiipuminen selittyy Lindemanin mukaan osittain huonolla taloustilanteella, sillä Suomessa oleskelulupia myönnetään tarveharkintaan perustuen. Juuri nyt kansainvälisille henkilöstölle ei ole monella alalla tarvetta, sillä kotimaista työvoimaa on yllin kyllin. 

Pitkällä aikavälillä näiden osaajien tarve tulee kuitenkin kasvamaan. Osaajia tarvitaan rakentamaan kasvua myös heikossa taloustilanteessa, Lindeman tähdentää.  

– Kansainvälinen huippuosaaminen on tärkeässä roolissa uuden kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Yritykset ja korkeakoulut tarvitsevat maailman parhainta osaamista silloinkin, kun talous sakkaa ja jopa vieläkin kiperämmin. 

Work in Finlandin viime syksynä alkaneessa Superposition -kampanjassa etsitään kansainvälisiä asiantuntijoita ja tutkijoita yrityksiin kasvualoille, kuten kvanttiteknologian, tekoälyn ja biolääketieteen pariin. 

– Tarvittavien osaajien määrä ei ole välttämättä suuri, mutta yhden osaajan merkitys voi olla yritykselle todella iso kasvun mahdollistamisen kannalta, Lindeman sanoo. 

Business Finland kartoittaa tänä vuonna uudessa strategiassaan niitä kasvualoja, joilla tulee olemaan jatkossa merkittävä kansainvälisten osaajien tarve. Syväteknologia-alojen lisäksi esimerkiksi meriteollisuudessa, terveysteknologiassa, akku- ja energiateollisuudessa sekä datakeskuksissa tullaan tarvitsemaan lisää työvoimaa. 

Rekrytointi tyssää usein kielitaidon puutteisiin 

Oleskelulupiin ja maahanmuuton prosesseihin liittyen on tehty viime vuosina monia uudistuksia. Lindeman arvioi, että muutokset ovat olleet pääasiassa positiivisia. Haasteita esiintyy silti edelleen. Esimerkiksi ongelmat lähtömaiden edustoissa tapahtuvissa tunnistautumisissa hidastavat oleskelulupaprosessin käynnistymistä. Myös kielitesteihin pääsemisen hitaus ja tutkintojen tunnustamisen viiveet ovat aiheuttaneet päänvaivaa. 

– Tutkintojen tunnustamisen prosesseissa olisi nopeuttamisen varaa. On hienoa, että hallitus on esittänyt erilaisia toimia, joiden myötä kansainväliset osaajat pääsisivät nopeammin Suomen työmarkkinoille. 

Sivista selvitti hiljattain sivistysalan kansainvälisten osaajien tarvetta, rekrytoinnin esteitä ja mahdollisuuksia. Sen lisäksi että kotimaista työvoimaa oli riittävästi tarjolla, isoimmat esteet rekrytoinnille liittyvät selvityksen mukaan sivistysalan kielitaitovaatimuksiin sekä muihin kelpoisuuteen liittyviin täydentäviin opintoihin. 

Lindeman tunnistaa kielitaidon olevan usein isoin syy, miksi yrityksessä ollaan arkoja palkkaamaan kansainvälistä osaajaa. Jollei kyse ole lakisääteisestä kielitaitovaatimuksesta, voisivat työnantajat Lindemanin mukaan miettiä tarkemmin sitä, mikä todella on työtehtävään tarvittava kielitaito. 

Sivista on ehdottanut, että sivistysalalle säädettyjä kielitaitovaatimuksia tarkasteltaisiin jatkossa kriittisesti. 

– Tarvittavan kielitaidon tason arvioinnissa voitaisiin olla joustavampia ja kehittää keinoja, miten kielitaidon kehittymistä voitaisiin tukea työpaikalla työn ohessa. Mielestäni tärkeintä olisi päästä eroon mustavalkoisuudesta asian suhteen, Lindeman huomauttaa. 

– Kansainväliset osaajat voivat myös tuoda mukanaan uusia kieliä, jotka rikastuttavat yrityksiä esimerkiksi avaamalla uudenlaisia markkinoita. 

Suomen tarinaa ja kiinnostavuutta rakennettava pitkällä tähtäimellä 

Suomessa on oltu hiljattain huolissaan maakuvan tahraantumisesta. Lindeman mukaan uhkakuvat ovat ylimitoitettuja, sillä maakuva muuttuu hitaasti. Suurempi ongelma on se, että Suomea ei ylipäätään tunneta maailmalla.  

Work in Finlandissa tehdään houkuttelukampanjoiden lisäksi maakuvatyötä, jonka ensisijainen tavoite on levittää faktatietoa suomalaisesta työelämästä, työmarkkinoista ja Suomessa asumisesta. 

– Koulutus- ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyy muun muassa epäeettistä välitystoimintaa. Meille on tärkeää viestiä siitä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia Suomessa työskentelevällä on ja mikä työmarkkinoiden tila todellisuudessa on.   

Maahan houkuttelun lisäksi pitovoiman lisääminen on vähintään yhtä tärkeää. Lindeman tiivistää asian ytimen: ilman työmahdollisuuksia osaajat eivät voi jäädä Suomeen. Lisäksi ratkaisevaa on kokemus siitä, että Suomi arvostaa kansainvälisiä osaajia ei vain työvoimana vaan ihmisinä, jotka haluavat rakentaa elämänsä tänne. 

– Puolison viihtyminen maassa ja työllistyminen on erityisen tärkeää, sillä puolison tyytymättömyys on yksi yleisimmistä syistä muuttaa pois Suomesta. Myös perheiden arjen sujuvuus, kuten englanninkielisten koulupaikkojen saatavuus ja joustavat koulupolut vaikuttavat ratkaisevasti siihen, jäävätkö osaajat Suomeen pysyvämmin. 

Kunnissa ja korkeakouluissa tehdään paljon työtä esimerkiksi perheiden viihtyvyyden parantamiseksi. Mutta mitä voisimme tehdä paremmin tai toisin? Lindemanilta löytyy ainakin yksi konkreettinen ehdotus: 

– Yksittäinen suomalainen työnantaja on aika pieni pisara kansainvälisessä työnantajien valtameressä. Esimerkiksi maakuvaa ja kaupungin brändiä pitäisi käyttää kokonaisuutena osaajien houkutteluun. Eri toimijoiden täytyy tehdä vahvemmin yhteistyötä, että pystymme tarjoamaan kokonaiskuvan kaikesta siitä, mitä uramahdollisuuksia ja minkälaisen elämän Suomi voi tarjota yksittäisen työpaikan lisäksi.  

Vaikka Suomessa ei tällä hetkellä ole monellekaan töitä tarjolla, on houkuttelutyötä jatkettava ja maassa jo asuvista osaajista pidettävä huolta.  

– Suomen tarinaa ja kiinnostavuutta on rakennettava pitkällä tähtäimellä. Tämä on Suomen kohtalon kysymys.