Rasismin torjuminen ratkaisevassa asemassa Suomen menestyksen kannalta

Kokemukset rasismista ja syrjinnästä ovat Suomeen tulleilla ulkomaalaisilla ja myös maassa syntyneillä aivan liian yleisiä. Petteri Orpon hallitus on laatinut toimenpideohjelman rasismin torjumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Toimenpiteisiin on ohjattu kuusi miljoonaa euroa vuosille 2024–2027.  

Valtioneuvoston kanslia on pyytänyt lausuntoja toimenpideohjelman luonnoksesta, johon myös Sivistysala ry (Sivista) vastasi omalla lausunnollaan.

– Pidämme tärkeänä, että hallitus on laatinut toimenpideohjelman rasismin torjumisesta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia. Sivistysala rakentaa ja puolustaa avointa, kansainvälistä ja suvaitsevaista Suomea, sanoo Sivistan politiikan ja vaikuttamisen johtaja Heikki Kuutti Uusitalo. 

Sivistysalan tavoitteena on, että Suomi on avoin ja vetovoimainen maa, johon on hyvä tulla opiskelemaan, opettamaan, tutkimaan ja tekemään työtä. Tiedot syrjinnän kokemuksista ja koetuista asenteista Suomessa leviävät kansainvälisissä yhteisöissä nopeasti. 

Laadukas kasvatus ja henkilökunnan osaaminen perustana 

Ohjelmassa esitetään, että koulutusjärjestelmän eri tasoilla toimivia ammattilaisia tuettaisiin yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen toimien suunnittelussa. Erityistä huomiota kiinnitetään henkilökunnan osaamiseen tunnistaa rasistista kiusaamista sekä tukea ja ohjata rasismia kohdanneita nuoria. 

– Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistetään laadukkaan, valtakunnallisten perusteiden arvopohjaa toteuttavan kasvatuksen ja opetuksen keinoin. On tärkeää, että päiväkodeissa ja kouluissa lapset ja nuoret oppivat ymmärtämään ja arvostamaan diversiteettiä ja erilaisuutta, Uusitalo sanoo. 

Kasvatus- ja opetusalan tämänhetkiset suunnittelu- ja raportointivelvollisuudet eivät järjestön mielestä ole paras väline työssä, sillä velvoitteiden täyttäminen on pois ajasta lasten ja nuorten kanssa, kuten Sivista esitti norminpurussaan. Velvoitteiden keventäminen antaisi opettajille ja päiväkotien henkilökunnalle paremmat mahdollisuudet havaita rasistista ja muutakin kiusaamista sekä puuttua siihen.  

–  En pidä parhaana lähestymistapana sitä, että rasismin ja syrjinnän vastustamisen toimet kasvatuksessa ja koulutuksessa kiinnitetään lakisääteisiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitteluvelvoitteisiin. Näitä velvoitteita pitäisi pikemminkin keventää kuin syventää ja hyödyntää suunnittelusta vapautuvat resurssit työn tekemiseen, Uusitalo sanoo. 

Sivista esittää, että rasismin ja syrjinnän torjumisessa voitaisiin pikemminkin vahvistaa sisältöjä ja kirjauksia valtakunnallisissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Ne ovat päiväkodeissa ja kouluissa työskentelevien ammattilaisten todelliset työasiakirjat. 

Sivista muistuttaa myös, että huhtikuussa 2024 tehtyjen säästöpäätösten myötä opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksia leikataan merkittävästi. Avustusten vähentäminen tekee haasteelliseksi ammattilaisten tukemisen käytännön toteuttamisen. 

Tukea maahanmuuttajien urakehitykseen 

Toimenpideohjelmassa esitellään myös alueellinen pilottihanke, jonka avulla tuettaisiin korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien pääsyä työharjoitteluihin, osaamistaan vastaaviin tehtäviin sekä yleistä urakehitystä. Tavoite on hyvä, ja korkeakouluille on jo nyt asetettu tavoite kansainvälisten opiskelijoiden määrän lisäämiseksi ja heidän Suomeen työhön jäämisensä edistämiseksi. 

– On erittäin ongelmallista, jos kielteisten asenteiden ja tosiasiallisesti syrjivien rekrytoinnin ja työelämän käytänteiden vuoksi maahanmuuttajataustaiset eivät pääse koulutustaan vastaaviin työtehtäviin. Tämä on yksilölle kestämätöntä ja yhteiskunnalle resurssien hukkaamista, Uusitalo huomauttaa. 

– Useissa työtehtävissä henkilöstön diversiteetti on tutkitusti tuottavuutta ja tuloksellisuutta lisäävä tekijä. Näin on myös opetusalalla ja muilla kelpoisuusvaatimuksilla säädellyillä aloilla. Ehdotamme, että valtion tulisi tarkastella myös lakisääteisten kelpoisuusvaatimusten, erityisesti kielitaitovaatimuksien, aiheuttamia esteitä työpaikkojen diversiteetin kasvattamiselle. 

Kuva: iStock, pixdeluxe