Sivista vaatii parannuksia valmisteilla olevaan varhaiskasvatuksen palvelusetelilakiin

Hallitus on uudistamassa varhaiskasvatuksen palvelusetelilainsäädäntöä. Varhaiskasvatuksen palvelusetelien arvot ovat paikoin jääneet kohtuuttoman alhaisiksi verrattuna kunnallisten päiväkotipaikkojen kustannuksiin. Sivistan pitkäaikaisena tavoitteena on ollut, että uudessa laissa varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvo määräytyisi nykyistä tarkemmin ja kohtuullisemmin suhteessa kunnan oman tuotannon kustannuksiin. 

Hallituksen tavoitteena on ollut lisätä perheiden valinnanmahdollisuuksia. Sivista kuitenkin katsoo, että lausuntokierroksella ollut luonnos ei valitettavasti toteuta laille asetettuja tavoitteita.  

Lausunnossaan Sivista ehdottaa useita muutoksia tai täsmennyksiä, jotka liittyvät muun muassa lapsen edun ensisijaisuuden toteutumiseen, palvelunkäyttäjän aseman vahvistamiseen sekä palvelusetelin arvon tarkempaan säätelyyn suhteessa kunnan oman tuotannon kustannuksiin. 

– Palvelusetelin arvon kohtuullisuutta pitää arvioida myös palveluntuottajien kannalta: setelin arvon pitää olla sillä tasolla, että se antaa edellytykset varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Perheiden valinnanmahdollisuuden toteutumista edistäisi puolestaan lakiin kirjattu oikeus palveluseteliin, jos se on kunnassa käytössä, sanoo Sivistan johtava asiantuntija Annakaisa Tikkinen. 

Yhteiskunnallisten vaikutusten ja yhdenvertaisuuden arviointi heikkoa 

Sivista korostaa, että erityisesti yritysvaikutusten ja yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi on kuvattu perusteettoman optimistisesti. Lisäksi yhdenvertaisuuden näkökulma on huomioitu vaatimattomasti. 

– Esityksellä ei tuoda parannusta olemassa oleviin lasten keskinäisen yhdenvertaisuuden toteutumisen haasteisiin, jotka ovat syntyneet nykyisen lainsäädännön seurauksena. Monessa kunnassa tällä hetkellä esimerkiksi lapsen tuen tarpeen perusteella myönnettävä lisäresurssi on riittämätön. Yksityiset varhaiskasvatustoimijat kompensoivat tätä parhaansa mukaan. Tilanne ei kuitenkaan ole kestävällä pohjalla ja siksi tarvitaan vahvempaa lakia, Tikkinen painottaa. 

Sivista ehdottaa, että palvelusetelin arvon määrittämistä koskeva tarkempi sääntely otettaisiin jatkovalmistelun lähtökohdaksi. Tämä vaihtoehto on hylätty luonnoksen mukaan sillä perusteella, että siitä koituisi kunnille lisäkustannuksia. Lakiuudistus on toteutettava kustannusneutraalisti, sillä hallitus ei ole varannut siihen määrärahaa. 

– Mielestämme korvattavia kustannuksia ei muodostuisi. Palvelusetelilain aiheuttamia mahdollisia kustannuksia osalle kunnista ei pitäisi verrata palvelusetelien nykyisiin usein alihinnoiteltuihin kustannuksiin, vaan siihen kustannukseen joka kunnalle koituisi varhaiskasvatuksen järjestämisessä omana tuotantona. Arvo olisi Sivistan ehdottamien muutosten jälkeenkin mahdollista määrittää siten, että yksityinen varhaiskasvatus olisi kunnalle kustannustehokas kumppani. Ala kaipaa kuitenkin pitkäjänteistä toimintaedellytysten vahvistamista, Tikkinen toteaa.