Tohtorit työelämässä: ”Osaaminen on tärkeämpää kuin se, mistä olet kotoisin”

Mikä tekee Suomesta houkuttelevan paikan maahanmuuttajille? Kysymys on ollut kaikkien huulilla erityisesti sen jälkeen, kun Suomi putosi vuodessa sijalta 16 sijalle 51 viimeisimmässä Expat Insider 2024 –katsauksessa. Tulos pisti pökköä pesään yritysjohtajien ja poliitikkojen mediakeskusteluille eri aloja riivaavasta työvoimapulasta. 

Mutta mitä mieltä asiasta ovat ne kansainväliset osaajat, joilla on vuosien kokemus Suomessa asumisesta ja työskentelystä?  

Ranskalainen Ségolène Pélisset on viettänyt suurimman osan työvuosistaan kotimaansa ulkopuolella ja ehtinyt asua Suomessa jo 12 vuotta. Työskenneltyään ensin muutaman vuoden Sveitsissä Pélisset ja hänen miehensä päättivät, että oli muutoksen aika. 

– Rakastuin Pohjoismaihin ensi kertaa vietettyäni nuorempana aikaa Norjassa. Tiesin Suomen olevan rauhallinen ja kaunis maa. Kun mieheni löysi täältä töitä, päätös oli selvä, Pélisset sanoo. 

Pélissetin mukaan elämä Sveitsissä oli huoletonta, sillä hänen insinöörikokemuksensa turvin oli helppo löytää töitä. Mutta kun työnhaku Suomessa alkoi, asiat eivät sujuneetkaan yhtä mutkattomasti. Pélissetin ensimmäinen vuosi Suomessa vierähti työttömänä työnhakijana, vaikka hänellä oli laaja työkokemus kemian ja materiaalitieteiden saralta.  

Pahinta työnhaussa on se, kun et saa yhtäkään vastausta, hän sanoo.  

– On äärimmäisen turhauttavaa tehdä kovasti töitä hakemusten eteen saamatta koskaan minkäänlaista palautetta. Ymmärrän, että myös kantasuomalaisilla on samanlaisia kokemuksia. Itse sain vuoden aikana vain muutaman vastauksen, jotka koskivat puutteellista suomen kielen taitoani. 

Tarvittava sysäys kielikurssista ja työharjoittelusta Itä-Suomen yliopistossa

Tilanne alkoi muuttua toden teolla, kun Pélisset pääsi työharjoitteluun Itä-Suomen yliopistoon Joensuun kampukselle. 

– Työskentely fysiikan ja matematiikan laitoksella oli hieno tilaisuus, jonka ansiosta pääsin verkostoitumaan alan ihmisten kanssa. Pikkuhiljaa tutustuin oikeisiin ihmisiin ja sain lyhyitä sopimuksia sieltä sun täältä, Pélisset kertoo.  

Julkisessa keskustelussa korostetaan usein maahanmuuttajien yhteiskuntaan integroitumisen merkitystä. Pélissetin kokemuksen mukaan Suomessa tehtiin tämän suhteen hyvää työtä jo silloin kun hän tuli maahan 12 vuotta sitten. 

–  Opiskellakseni suomea osallistuin TE-toimiston järjestämälle kielikurssille, joka oli loistava! Saavutin nopeasti keskitason suomen kielen taidon, josta oli paljon hyötyä. Lisäksi tutustuimme paikallisiin lakeihin ja kulttuuriin sekä suoritimme pakollisen työharjoittelujakson. 

Työharjoittelujakson ja TE-toimiston kurssin innoittamana Pélisset päätti hakea opiskelemaan fotoniikkaa Itä-Suomen yliopistoon. Opiskelu yliopistossa avasi monia ovia, ja tohtorintutkinnon suorittaminen sen jälkeen tuntui luonnolliselta seuraavalta askeleelta.  

– Paluu opiskelijaksi oli helppo ulospääsy työttömyydestä. Olin vanhempi kuin useimmat opiskelukaverini, joten keskityin edistämään opintojani ja tekemään yhteistyötä eri taustoista tulevien ihmisten kanssa, hän sanoo.  

Monet alat riippuvaisia erikoistuneesta työvoimasta  

Pélisset oli jo ehtinyt kerryttämään iso määrä kontakteja tohtoriopintojen alettua. Aluksi hän työskenteli apurahan turvin, mutta rahoituksen päätyttyä hän lähti mukaan erilaisiin projekteihin ja työskenteli monien yritysten kanssa. Töiden puitteissa hän tutustui muihin tohtorikoulutettaviin ja post doc -tutkijoihin – yksi heistä on hänen nykyinen esimiehensä Dispelixillä.  

– Eräs henkilö Dispelixistä lähestyi minua jo ennen kuin olin edes saanut väitöskirjani valmiiksi, ja tarjosi töitä. Olimme aiemmin julkaisseet yhdessä tutkimusartikkelin, joten hän tunsi taitoni hyvin. Aloitin Dispelixillä heti valmistumiseni jälkeen. 

Rekrytointi on työnantajalle potentiaalinen riski, erityisesti taloudellisesti epävarmoina aikoina. Pélisset kokee, että suomalaiset eivät mielellään palkkaa työnhakijaa, joka ei vaikuta olevan sitoutunut jäämään Suomeen. 

–  Minulle ja miehelleni oli selvää, että halusimme rakentaa elämämme tänne. Kun olin osoittanut, että todella halusin jäädä Suomeen (ja että olin hyvä työssäni), ihmisten oli helpompi luottaa siihen, että minusta tulisi arvokas työntekijä.  

Pélissetin mielestä nykyinen poliittinen ilmapiiri tekee hallaa ulkomaalaisille. Maahanmuuttajat kohtaavat jo nyt paljon haasteita, mikä tekee tilanteesta pelottavan. On kuitenkin tärkeää pysytellä kärsivällisenä ja avoimena:  

– En voi korostaa tarpeeksi, miten hyvin verkostoituminen toimii Suomessa. Suomalaiset yritykset todella haluavat rekrytoida ulkomaalaisia, sillä monet toimialat ovat riippuvaisia erikoistuneesta työvoimasta: osaaminen on tärkeämpää kuin se, mistä olet kotoisin. Työnhaku on haastavaa kaikkialla, varsinkin taloudellisen taantuman aikana, mutta on tärkeää pysytellä sinnikkäänä, hän kannustaa.  

– Tunnen itseni onnekkaaksi, kun olen valinnut Joensuun kodikseni, ja saan olla osa alueen kukoistavaa fotoniikkateollisuutta. Olen iloinen ja ylpeä siitä, mitä olen saavuttanut. Uskon, että tulevaisuus tuo tullessaan Suomelle monia hyviä asioita. 

Image: iStock, pixdeluxe