Tohtorit työelämässä: Suomalaisten ja maahanmuuttajien on yhdessä ponnisteltava paremman rinnakkaiselon eteen

Suomi on kamppaillut viime aikoina maakuvansa kanssa. Elokuussa julkaistun TEK Tekniikan akateemisten ja Insinööriliiton tekemän tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat ovat erittäin huolissaan Suomen maahanmuuttopolitiikasta ja sen ympärillä vellovasta keskustelusta. On kuitenkin selvää, että monet tekijät vaikuttavat siihen, päättääkö joku jäädä maahan vai ei. 

Pakistanista kotoisin oleva Fahad Sohrab on asunut useissa eri maissa. Ensi kosketus Suomeen tapahtui vuonna 2013, kun hän haki Tampereen yliopistoon maisteriopiskelijaksi. Hän ei kuitenkaan tuolloin päätynyt Tampereen yliopiston, koska hän sai toiselta yliopistolta stipendin. 

Monien käänteiden jälkeen Sohrab alkoi jälleen harkita Suomea seuraavaksi etapiksi urallaan ja kun hän huomasi, että Tampereen yliopistolla oli avoinna tutkijanpaikka häntä kiinnostavasta aiheesta, asia oli sinetöity. 

– Minut palkattiin tutkijaksi Tampereen yliopistoon vuonna 2017. Työstin tuolloin väitöskirjaani liittyen tekoälyyn ja signaalinkäsittelyyn. Pestin tutkimusaihe kiinnosti minua, ja tiesin, että tutkimusryhmässä olisi mukana mahtavia ihmisiä. Tämä oli merkittävin syy, miksi valitsin Tampereen yliopiston, Sohrab kertoo. 

Sohrab ei tiennyt Tampereesta paljonkaan etukäteen. Hänellä oli kuitenkin ystäviä, jotka asuivat Tampereella. Heidän kanssaan käytyjen keskustelujen perusteella kaikki kuulosti lupaavalta.  

Vietettyään kaksi kuukautta Tampereella Sohrab kuitenkin alkoi pelätä, että hän oli tehnyt virheen tullessaan Suomeen. 

– Vaikka ympäristö ja yliopisto olivat miellyttäviä, ne eivät vastanneet täysin odotuksiani. Varsinkaan Tampere kaupunkina, koska olen tottunut asumaan suurkaupungeissa. Mutta sanon tämän kaikille: Suomi on kuin huume – mitä kauemmin vietät täällä aikaa, sitä enemmän alat pitää paikasta, hän vitsailee.  

Saumaton ”siirtyminen” yksityiselle sektorille 

Suomen hallitus on päättänyt vauhdittaa talouskasvua noin miljardin euron lisäinvestoinnilla korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Investoinneilla pyritään parantamaan kunnianhimoisen tutkimuksen edellytyksiä ja edistämään kansainvälistä T&K-yhteistyötä. Jotta rahoitus hyödyttäisi sekä tutkijoita että yrityksiä, on järjestelmän perustuttava vahvalle yhteistyölle. 

Sohrab työskentelee tällä hetkellä Haltialla Research Managerina, mutta myös Tampereen yliopistossa post doc -tutkijana. Alkuun pääsemiseksi hän sai apurahan Post Docs in Companies -ohjelmasta. Kyseessä on matchmaking-ohjelma, jonka tavoitteena on tehdä juuri sitä, mitä uudella julkisella rahoituksella pyritään vauhdittamaan: yhteistyötä tutkimusyhteisön ja yritysten välillä.  

Kun rahoitus päättyi, Sohrab alkoi työskennellä Haltianilla kokopäiväisesti.  

– Olin luonut yhteyksiä Haltianin tiimiin useiden yliopistoprojektien kautta, joissa olimme työskennelleet yhdessä. Post Docs in Companies -ohjelma teki siirtymisen tohtorintutkimuksesta yksityiselle sektorille saumattomaksi, varsinkin kun pystyin jatkamaan yliopistotutkimustani ja työskentelemään samanaikaisesti Haltianilla, hän selittää.  

Suomi tarjoaa joustavuutta työntekoon ja asumiseen  

Monien palasten on loksahdettava kohdalleen, jotta voi tuntea olonsa kotoisaksi uudessa ympäristössä. Sohrab asuu Suomessa pysyvästi, vaikka hän ei ole vielä hakenut kansalaisuutta. Hän on kuitenkin päättänyt, että Suomi tulee aina olemaan hänen toinen kotinsa.   

Tällä hetkellä tämä fyysinen koti on Kangasalalla. 

– Tykkään matkustaa ja työskennellä eri maissa, mutta tulen aina takaisin Suomeen. Kun vertaan työn ja vapaa-ajan tasapainoa täällä muuhun maailmaan, sanoisin, että se on paljon parempi kuin useimmissa maissa, joissa olen käynyt. Mutta tietysti aina on parantamisen varaa, hän sanoo.  

Etätyön joustavuus antaa paljon mahdollisuuksia, ja Sohrab kokeekin olevansa tyytyväinen järjestelyyn, joka ei ehkä olisi mahdollista muissa maissa.  

– Tutkimus on minulle prosessi ja elämäntapa. Mahdollisuus työskennellä missä ja milloin tahansa sopii minulle täydellisesti. Suomessa vallitseva kulttuuri mahdollistaa etätyöt ja minimoi samalla tarpeettomat työelämän paineet, Sohrab kuvailee. 

Toisaalta hän myöntää, että sosiaalinen elämä Suomessa on hyvin erilaista kuin muualla maailmassa, mutta hän on omien sanojensa mukaan tottunut jo tähän. 

– Olen solminut vahvoja ystävyyssuhteita erityisesti kollegoideni kanssa, sillä meillä on työn lisäksi yhteisiä harrastuksia. Vapaa-ajan suhteen Suomessa on lukemattomia mahdollisuuksia kesäaktiviteeteista talviurheiluun. Mutta jos et kestä kylmää ja pimeää talvea, tänne ei kannata tulla! 

Tangoon tarvitaan kaksi  

On helppo ymmärtää, että joillekin uuteen ympäristöön sopeutuminen on helpompaa kuin toisille. Mutta mitä Suomi voisi tehdä paremmin houkutellakseen ja pitääkseen kansainväliset osaajat maassa? Sohrabilla on muutamia ideoita.  

– Me kaikki voisimme edustaa Suomea paremmin ja levittää tietoa. Olen tavannut monia ihmisiä, jotka eivät edes tiedä Suomen olemassaolosta, hän huomauttaa.  

Ihmisten välisten yhteyksien luominen ja tiedon välitys voi olla haasteellista, vaikka yhteiskunta onkin verkottuneempi kuin koskaan aikaisemmin. 

– Meillä voisi olla parempia perehdytysohjelmia ihmisille, jotka ovat uusia maassa. Eikä niissä pitäisi keskittyä vain kieleen, vaan esitellä kokonaisvaltaisesti, millaista elämä Suomessa on. Tangoon tarvitaan kuitenkin kaksi – sekä maahanmuuttajien että suomalaisten on ponnisteltava paremman rinnakkaiselon eteen. 

Kuva: IINE Studio