Tohtorit työelämässä: ”Suomi sai minut innostumaan tutkimuksesta”

Tohtoreita tarvitaan Suomessa juuri nyt. Suomen hallitus on päättänyt investoida 255 miljoonaa euroa tohtoripilottiin, joka mahdollistaa 1000 uuden tohtorin työllistymisen ja tutkimuksen. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen kasvattaminen tulee lisäämään tohtoreiden kysyntää niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

Samaan aikaan kansainvälisiä osaajia, jotka ovat suorittaneet tohtorintutkinnon, on Suomessa yhä enemmän. Yritysten onkin varmistettava, että ne ovat avoimia kansainvälisten osaajien palkkaamiselle – ja Suomen on varmistettava, että nämä osaajat haluavat jäädä maahan.

Vaikka maahanmuuttajien työmarkkina-asema on heikompi kuin suomalaistaustaisilla työnhakijoilla, on ulkomaalaisten työllisyysaste tästä huolimatta korkeampi Suomessa kuin muissa EU-maissa keskimäärin.

Hanken Svenska handelshögskolanista tohtoriksi valmistunut Apramey Dube on työskennellyt usean vuoden ajan kuluttajatutkimuksen parissa Suomessa. Dube haluaa kannustaa kansainvälisiä opiskelijoita ja työnhakijoita verkostoitumaan, ja löytämään Suomesta oman paikkansa.

Tutkijan ensiaskeleet

Intiasta kotoisin oleva Dube suoritti kotimaassaan ensin insinöörin kandidaatin tutkinnon, mutta päätti maisterivaiheessa hakeutua opiskelemaan kansainvälistä liiketoimintaa.

– Korkeakoulullani oli yhteyksiä Hankeniin, ja kun tuli aika hakea vaihto-opintoihin, lisäsin Hankenin listalleni. Kun tieto valinnasta tuli, tajusin, ettei minulla ollut aavistustakaan, missä Suomi sijaitsee, Dube kertoo hymyillen.

Matka Suomeen oli Dubelle ensimmäinen kerta ulkomailla. Onneksi Delhistä pääsi suoralla lennolla Helsinkiin. Dube laskeutui lumiselle Helsinki-Vantaan lentokentälle ensimmäisen kerran tammikuussa 2008.

Dube pääsi tutustumaan yliopistotutkimukseen jo maisterin tutkinnon aikana, sillä hän päätyi tekemään projektityötä saadakseen lisätuloja.

– Koska opiskelijaviisumilla saa tehdä muutaman tunnin töitä opiskeluun liittyvissä tehtävissä, otin yhteyttä tohtori Kirsti Lindberg-Repoon, jonka tiesin tarvitsevan apua erään projektin kanssa. Tätä kautta opin, miten tutkimusta tehdään Suomessa, ja motivaatio väitöskirjan tekemiseen heräsi. Kaiken lisäksi projekti sai hienon päätöksen, sillä sen tiimoilta julkaistiin Titans of Branding -niminen kirja, josta sain tunnustusta tekijänä, Dube kertoo.

Vaihto-opintojen jälkeen Dube palasi Intiaan, mutta haki markkinoinnin tohtorintutkintoon ja palasi Suomeen vuonna 2010.

– Suomessa tutkijoita kannustetaan ajattelemaan monista eri näkökulmista, mikä on todella virkistävää. Intiassa tutkimus on enemmän suorituskeskeistä. Tämä oli yksi tekijä, joka sai minut innostumaan tutkimuksesta Hankenissa.

Aktiivisuus kannattaa

Ensimmäisen työpaikan saaminen kansainvälisenä opiskelijana on usein kaikkein vaikein askel. Miten Dube päätyi ensimmäiseen työpaikkaansa?

Aluksi Dube sai neljän vuoden rahoituksen tutkimustyölleen. Kun rahoitus päättyi, hän ryhtyi etsimään osa-aikatyötä.

– Rahoituksen loppuminen teki väitöskirjaprosessistani hieman pidemmän. Opettaja, jonka kanssa olin kirjoittamassa Titans of Brandingia, oli kuitenkin perustanut konsulttiyrityksen, ja päädyin työskentelemään hänelle. Tämän myötä pääsin myös verkostoitumaan lisää.

Opintojensa aikana Dube näyttäytyi useissa Hankenin opiskelijatapahtumissa tutustuakseen ihmisiin sekä perehtyäkseen kulttuuriin ja työelämään.

– Yksi neuvo, jota voin ehdottomasti suositella, on olla aktiivinen tapahtumissa ja esittää niissä aina joku fiksu kysymys. Tämä auttaa ihmisiä muistamaan kasvosi, Dube sanoo.

Verkostoilla on väliä, mutta ne eivät ole kaikki kaikessa

Tällä hetkellä Dube työskentelee Senior Research Managerina Cambrissa, joka suunnittelee konseptitestaustyökaluja kuluttajatietojen keräämiseen.

– On hyvin vaikeaa saada töitä, jos ei osaa suomea. Opin tämän kantapään kautta, mutta opin myös, että verkostoituminen tohtorintutkinnon aikana vie todella pitkälle. Tutustuin opintojeni aikana Heli Holttiseen, joka teki myös tohtorintutkintoa Hankenissa. Hän päätyi myöhemmin hän perustamaan Cambrin ja rekrytoimaan minut, Dube kertoo.

Verkostoilla on väliä, mutta Dube haluaa huomauttaa, että myös ulkomaalaisten on mahdollista päästä töihin tavallisen rekrytointiprosessin kautta.

– Ensimmäinen kokoaikainen työpaikkani Suomessa oli F-Securen palveluksessa. Sain ensin äitiysloman sijaisuuden, jonka jälkeen minut palkattiin vakituiseksi työntekijäksi. F-Securen ilmapiiri on hyvin kansainvälinen, ja he ovat yksi niistä harvoista yrityksistä, jotka ymmärtävät kansainvälisten osaajien arvon Suomessa, Dube kertoo.

Suomen työmarkkinat voivat olla ulkomaalaisille vaikeat, mutta Dube onnistui voittamaan esteet ja on päättänyt jäädä Suomeen. Hän on sitä mieltä, että jos ei ole asunut Suomessa, ei välttämättä ymmärrä sen viehätystä. Mutta ei ole kuitenkaan sattumaa, että Suomi on nimetty seitsemättä kertaa maailman onnellisimmaksi maaksi.

– Minä ja virolainen vaimoni olemme rakentaneet tänne pysyvän kodin. Mielestäni Suomi tuo ihmisestä esiin ne parhaat puolet. On helpottavaa, kun ei tarvitse stressata esimerkiksi saasteista tai ihmispaljoudesta. Kun huolia on vähemmän, onnellisuudella on enemmän tilaa kasvaa.