Sivistysalan pyöreä pöytä: nuorten hyvinvointi ja sen heikkeneminen koskettaa koko alaa

Nuorten hyvinvointi ja sen heikkeneminen puhututti Sivistan toisessa pyöreän pöydän keskustelussa. Koulutuksen järjestäjät ovat huolissaan nuorten kasvavasta tuen tarpeesta läpi koulutusketjun. Oppilaitokset kantavat yhä enemmän hyvinvointivastuuta, joka ei perinteisesti kuulu niiden ydintehtäviin.  

Nuorten hyvinvoinnin heikkeneminen näkyy oppilaitosten arjessa 

Tilastojen mukaan nuorten elämäntyytyväisyys on säilynyt kohtalaisen hyvällä tasolla. THL:n vuoden 2025 Kouluterveyskyselyn mukaan erityisesti tyttöjen tyytyväisyys elämäänsä on kuitenkin laskussa. Lisäksi fyysinen terveys on heikentynyt tytöillä, ja pojilla terveys on parantunut, nosti esiin keskustelua alustanut Sivistan asiantuntija ja Nuorisoalan hallituksen puheenjohtaja Aleksi Sandroos.  

Mediassa on puhuttu paljon nuorten tulevaisuususkon heikkenemisestä. Nuorisobarometrin mukaan optimistisesti omaan tulevaisuuteensa suhtautuvien nuorten määrä on pudonnut lähes 20 prosenttiyksiköllä (2016 vrt. 2024).  

Sivistan jäsenet ovat tunnistaneet kasvua tuki- ja hyvinvointipalveluiden tarpeessa vuosittain ilmestyvässä barometrissa. Kasvun tarve näkyy etenkin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. 

Nuorten erilaisten hyvinvoinnin haasteiden ja tuen tarpeen kasvu ei ole vain tilasto, vaan se näkyy suoraan oppilaitosten arjessa. Pyöreän pöydän keskustelijat nostivat esiin esimerkiksi opiskelijavalinnat, hyvinvointipalveluiden panostamistarpeet sekä lisääntyneen paineen erityisoppilaitoksissa. Oppilaitoksissa kohdataan kasautuneita ja usein ylisukupolvisia haasteita, kuten vaikeita sosioekonomisia tilanteita ja useiden tukitarpeiden päällekkäisyyttä. 

Polarisaation kasvaessa osa nuorista pärjää hyvin, osa tippuu pois järjestelmästä. Perinteiset mallit eivät enää tavoita kaikkia nuoria, jolloin syntyy väliinputoajien ryhmä. 

Tukipalveluita tulee kehittää kokonaisuutena ja arjen kohtaamisia lisätä 

Mitä sivistysalan toimijat voivat tehdä nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi ja mitä pitäisi tehdä toisin? Keskustelijat näkivät, että vaikka hyvinvoinnin kysymysten ratkominen kuuluu kodeille ja esimerkiksi kunnille ja hyvinvointialueille, se kuuluu myös oppilaitoksille. Koulussa nuori voidaan esimerkiksi tuoda varhaisemmassa vaiheessa avun piiriin. 

Tukipalveluita kehitetään kuitenkin usein liian siiloutuneesti. Erilaisten kehittämispalavereiden sijaan tarvitaan konkreettisia tekoja ja selvyyttä siitä, kuka vastaa nuoren tilanteesta käytännössä. Ongelma ei ole siis vain resurssien määrässä, vaan niiden hajautunut ja tehoton käyttö. 

Aina ratkaisu ei ole lisätä raskaita palvelukokonaisuuksia, vaan panostaa matalan kynnyksen kohtaamisiin. Kaikkea ei pidä myöskään medikalisoida. 

– Nuorten yksinäisyys on huolestuttanut meitä. Olemmekin kehittäneet erilaista yhteisöllistä toimintaa, jonka kautta monet meidän opiskelijoistamme ovat löytäneet kavereita. Sosiaalisten suhteiden parantuminen voi olla nuorelle pelastava tekijä, kertoi keskusteluun osallistunut Ammattiopisto Luovin rehtori Seija Norup. 

Keskustelussa mukana ollut Ammattiopisto Liven rehtori Antti Aavikko nosti puolestaan esiin liikunnallisen elämäntavan merkityksen mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä. 

– Olemme Livessä konseptoineet Liikkuva Live -tiimin, jonka tehtävä on organisoida liikuntakasvatusta, erilaisia liikuntatapahtumia ja seikkailukasvatusta. Suosittelen tämän tyyppistä toimintaa kaikille, sillä tiedämme tutkitusti, että liikunta tukee mielen hyvinvointia ja työkykyä, Aavikko kertoi. 

Nuorten hyvinvoinnin ongelmat ovat yhteiskunnallinen haaste, johon oppilaitokset voivat vastata päivittämällä vanhentuneita toimintatapoja, selventämällä vastuita ja etsimällä ratkaisuja konkreettisista teoista, paremmasta yhteistyöstä ja arjen kohtaamisista. Näiden ongelmien ratkominen on yhteinen tehtävämme, keskustelijat muistuttavat. 

Pyöreän pöydän keskusteluissa Sivistan jäsenten edustajat eri koulutusasteilta käsittelevät sivistysalaan vaikuttavia muutosvoimia ja ajankohtaisia ilmiöitä. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä johtava asiantuntija Annakaisa Tikkiseen: annakaisa.tikkinen@sivista.fi.