Kesän lomakausi lähestyy – tunnetko vuosiloman käytännöt?

Vuosiloma perustuu Suomessa lakiin ja työehtosopimuksiin. Vuosiloman vähimmäisehdot määritellään vuosilomalaissa, mutta työehtosopimukset sisältävät usein parempia ehtoja. Lomaa voi esimerkiksi kertyä enemmän. Vuosilomalaki ei myöskään tunne lomarahaa, vaan se perustuu työehtosopimuksiin.  

Vuosilomalain perusajatuksena on työnantajan huolehtimisvelvollisuus siitä, että jokainen työntekijä pitää vuosittain lomaa vähintään lain säätämän vähimmäismäärän. 

Sivistysalalla on myös huomattava, että opettajat tai yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstö eivät lähtökohtaisesti ole vuosilomalain soveltamispiirissä, vaan säännökset tulevat yksin sovellettavasta työehtosopimuksesta. 

Kuinka vuosiloma kertyy? 

Vuosilomaa kertyy vuosilomalain mukaan työsuhteen keston mukaan joko 2 tai 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, edellyttäen että työntekijälle on tullut 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää kuukauden aikana. Jos työsopimuksella sovittu työpäivien määrä on niin alhainen, ettei 14 päivää joka kuukausi täyttyisi, sovelletaan ns. 35 tunnin ansaintasääntöä, jolloin riittää, että työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia kuukauden aikana. Lomaa siis kertyy paitsi työssäoloajalta, niin myös tietyiltä poissaoloajoilta vuosilomalain mukaisesti. On hyvä myös huomioida, että lomanmääräytymisvuosi on eri asia kuin kalenterivuosi. Lomat kertyvät lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana ja lomaa pidetään yleensä seuraavana lomakautena (2.5.–30.9.). 

Kuinka vuosiloman ajankohta määräytyy? 

Vuosilomasta 24 arkipäivää (neljä viikkoa) on lähtökohtaisesti sijoitettava lomakaudelle (kesäloma). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Vuosilomalaki mahdollistaa myös loman ajankohdista sopimisen tietyin reunaehdoin. Toisin kuin vuosilomalaissa, Sivistan työehtosopimukset perustuvat käytännössä 5-päiväiselle lomaviikolle, joten tarkistahan aina työehtosopimuksen sisällön. Tällöin 24 arkipäivää vastaa 20 lomapäivää (ma-pe) ja edellä mainittu loman kertymäkin täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohti voi vaihdella jopa 1–5 päivän välillä. 

Ennen loman antamista tulee työnantajan kuulla työntekijöitä heidän lomatoiveistaan ja mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset sekä noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. Laki myös edellyttää, että työntekijä saa tiedon lomastaan hyvissä ajoin, lähtökohtaisesti kuukautta ennen loman alkua. Viime kädessä päätösvalta loman ajankohdasta ja pituudesta on kuitenkin työnantajalla lain ja työehtosopimuksen puitteissa. 

Kuinka paljon vuosiloman ajalta maksetaan palkkaa? 

Loman ajalta maksetaan vuosilomapalkkaa. Palkan määrä ja mahdollinen lomaraha määräytyvät lain ja työehtosopimuksen mukaan. Lähtökohtana on, että viikko- ja kuukausipalkkaisille työntekijöille maksetaan loman ajalta normaalia palkkaa, kun taas tuntipalkkaiselle työntekijälle lomapalkka lasketaan usein prosenttiperusteisesti. 

Miten toimitaan, jos työntekijä sairastuu loman aikana? 

Jos työntekijä sairastuu ennen lomaa tai loman aikana, lomapäivien siirtymisestä on omat sääntönsä. Useiden työehtosopimustemme mukaan työntekijällä on tässä tilanteessa oikeus siirtää loman myöhempään ajankohtaan ilman ns. omavastuuaikaa. 

Huomioitavaa 

Huomaathan, että aina on syytä tarkistaa oma työehtosopimuksen vuosilomamääräykset kaikkien vuosilomiin liittyvien sääntöjen varmistamiseksi, koska ne saattavat poiketa huomattavastikin edellä mainitusta.