Tekoälyosaamisella käyttäjästä kehittäjäksi – yliopistojen palkittu Generation AI kasvattaa oppilaista aktiivisia toimijoita

Suomalaisten yliopistojen yhteistyössä kehittämä Generation AI -oppimiskokonaisuus on saanut merkittävää kansainvälistä tunnustusta. Generation AI voitti Euroopan unionin vuoden 2026 digitaalisten taitojen palkinnon lasten ja nuorten tekoälylukutaidon edistämisestä. Hanke sai myös 25 000 euron arvoisen vuoden 2026 UNESCO ICT in Education Prize -palkinnon tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä koulutuksessa. Generation AI on Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston ja Oulun yliopiston yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittämä monitieteinen tutkimushanke.  

Haastattelimme hankkeen johtajaa professori Matti Tedreä Itä-Suomen yliopistosta, yliopistonlehtori Jari Larua Oulun ylipistosta ja Helsingin yliopiston professori Teemu Roosia.   

Generation AI:n lähtökohtana on ajatus, että tekoälyä ei pitäisi nähdä vain teknologiana tai uutena työkaluna. Pelkkää sovellusten käyttämistä tärkeämpää on tietää, miten ne toimivat ja miten niitä voidaan itse kehittää.   

– Meidän ei pitäisi olla aina hypen vietävänä, ei reaktiivisia, vaan proaktiivisia. Ilmiöt tulee purkaa pedagogisiksi ratkaisuksi. Generation AI:ssa lapset eivät ole vain käyttäjiä, vaan kyseenalaistavat ja rakentavat itse.  

Generation AI:n ratkaisuja on kehitetty kouluissa Joensuussa ja Oulussa yhdessä satojen oppilaiden ja lukuisten opettajien kanssa. Keskeisenä periaatteena on ollut, että kehittäminen tapahtuu aidoissa luokkahuonetilanteissa ja niissä käsitellään teknologioita, joihin lapset ja nuoret törmäävät omassa elämässään.   

– Lapset ovat rakentaneet satoja tekoälypohjaisia sovelluksia ja etsineet ratkaisuja omasta arjestaan nouseviin kysymyksiin. Näin tekoälyn toimintaperiaatteet muuttuvat konkreettisiksi ja samalla edistämme oppilaiden toimijuutta, kun he saavat itse luoda uutta.   

Tekoälyosaamisella kasvatetaan toimijuutta  

Generation AI:ssa kyse ei ole vain teknisten sovellusten tekemisestä. Oppilaat ovat esimerkiksi analysoineet sosiaalisen median merkitystä omassa elämässään ja käsitelleet aiheita kirjoittamalla. Nuoret kykenevät tarkastelemaan teknologiaa sekä kriittisesti että rakentavasti.  

– Meidän aikuisten tulee muistaa, että emme saa puhua nuorten yli, vaan pitää selittää asioita, antaa tietoa ja tukea heidän toimijuuttaan.  

Toimijuus edellyttää tietoa. Jos ihminen ei esimerkiksi ymmärrä, miten sosiaalisen median algoritmit tai generatiivinen tekoäly toimivat, hänen on vaikea arvioida niiden toimintaa ja omia vaikutusmahdollisuuksiaan.  

– Jos ajatellaan koulua tai tulevaisuuden työelämässä olevia ihmisiä, niin on oleellista säilyttää oma toimijuus. Tekoäly haastaa sitä niin teknologian, talouden kuin politiikan näkökulmasta. Olisi helppoa ajautua vain passiiviseksi käyttäjäksi, eikä se ole toivottava suunta.  

Lasten ja nuorten kasvanut tekoälyosaaminen voi tulevina aikoina näkyä myös laajemmin yhteiskunnassa.   

– Tulevaisuudessa uudet ratkaisut ja innovaatiot ovat näiden nuorten käsissä. He ovat mahdollisesti perustamassa uusia maailmanluokan kasvuyrityksiä Suomeen.  

Tekoälyn tuottavuushyödyt edellyttävät laajaa osaamispohjaa  

Tekoäly ei ole vain teknologinen kysymys, vaan ennen kaikkea osaamiskysymys. Jos tavoitteena ovat laajat tuottavuushyödyt, ei riitä, että tekoälyosaaminen keskittyy pienelle edelläkävijöiden joukolle. Osaamisen täytyy levitä läpi koko yhteiskunnan.  

Suomen vahvuutena on perinteisesti ollut ajatus laajasta osaamispohjasta. Generation AI:n kehittäjien mukaan sama periaate pitäisi ulottaa myös tekoälyyn.  

– Keskeinen yhteiskunnallinen kysymys onkin: mistä tekoälyn edellyttämä osaaminen saadaan ja miten varmistetaan, että se kuuluu kaikille?  

Merkittäviä ratkaisuja pitäisi pystyä viemään kouluihin riittävän suuressa mittakaavassa yksittäisten kokeilujen sijaan. Viro, Kanada ja Sveitsi ovat jo pitkällä informaatiolukutaidon edistämisessä. Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut ensimmäistä kertaa opettajien digitaalisen osaamisen kuvaukset, jotka julkistetaan vuoden 2027 aikana.  

Voisiko Suomi olla tekoälykasvatuksen edelläkävijä?  

Suomella voisi olla tekoälykasvatuksessa myös kansainvälisen edelläkävijän asema. Suomessa yhdistyvät korkeatasoinen tekoälytutkimus ja kasvatustieteellinen tutkimus, ja suomalaisia koulutuksen ratkaisuja on jo palkittu kansainvälisesti.  

– Sen sijaan, että Suomi muutaman vuoden kuluttua joutuisi kiireellä hakemaan tekoälykasvatuksen malleja muualta, meillä on mahdollisuus rakentaa ja viedä niitä maailmalle itse.  

Tekoälyn aikakaudella kysymys on siitä, jäämmekö teknologian käyttäjäksi ja maksajaksi vai syntyykö täällä omaa osaamista, innovaatioita ja arvonluontia.  

Ajatus liittyy myös keskusteluun Euroopan teknologisesta suvereniteetista. Teknologinen suvereniteetti ei ratkea vain sillä, minkä maan tai yrityksen teknologia päätetään ottaa käyttöön. Olennaista on, pystymmekö itse ymmärtämään, kehittämään, kyseenalaistamaan ja innovoimaan uutta teknologiaa.  

Terveiset päättäjille:  

1. Myös aikuiset ja ikääntyneet tarvitsevat tekoälylukutaitoa ja valmiuksia säilyttää oma toimijuutensa teknologian muuttaessa yhteiskuntaa.  
2. Voisiko Suomi olla tekoälykasvatuksen mallimaa? Tavoitteemme olisi tulla aktiivisiksi toimijoiksi, pyrkiä määrätietoisesti muutokseen ja tehdä omia sovelluksia. 
3. Suomalaisen koulutuksen tehtävä ei ole laatia käyttöohjeita kaupallisten palveluiden käyttäjien kouluttamiseen, vaan keskittyä innovoimaan uusia ratkaisuja. Arvonluonti ei tapahdu vain sovelluksia käyttämällä.  

Juttu on osa EK:n Kasvu takaa tulevaisuuden -kampanjaa.