Sivistysalan pyöreä pöytä: Maahanmuutto tuo Suomelle mahdollisuuksia, mutta työllistymisen esteet vaativat ratkaisuja

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Vuonna 2024 heitä oli noin 70 000 (13 prosenttia kokonaismäärästä). Muuttoliikenne on keskittynyt Uudellemaalle, mutta maahanmuuttajataustaisia oppilaita on ympäri maata. 

Sivistan kolmannessa, jäsenille suunnatussa pyöreän pöydän keskustelussa, käsiteltiin maahanmuuton mahdollisuuksia, haasteita ja muutoksen mukanaan tuomia kehittämistarpeita sivistysalan näkökulmasta. 

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistuloksissa parantamisen varaa 

PISA 2025 -tulosten mukaan osaamiserot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä ovat suuria kaikilla arviointialueilla, eikä tilastollisesti merkittävää muutosta edelliseen tutkimukseen verrattuna ole tapahtunut. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikkoa osaamista selittää usein heikko lukutaito ja matalampi sosioekonominen perhetausta. 

Korkeakoulutettujen osalta Suomessa ja ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten välillä on suuria eroavaisuuksia. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten korkeakoulutettujen määrä on radikaalisti korkeampi verrattuna ulkomailla syntyneisiin (Tilastokeskus, 2023). Isossa kuvassa ulkomaalaistaustainen väestö on kuitenkin hyvin samankaltaisesti kouluttautunutta kuin muu väestö. 

Oppimistulosten ja koulutason eroavaisuuksien lisäksi maahanmuuton yhteydessä puhutaan paljon työllistymisen haasteista. Vaikka Suomi on houkutteleva maa monille osaajille (ETLA), työllistyminen ja ansiotaso huolettavat. Pyöreän pöydän keskusteluun osallistuneet ovat havainneet tähän liittyvän keskeisen ristiriidan: kansainvälisiä opiskelijoita koulutetaan paljon, mutta he eivät jää Suomeen töihin. Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla työmarkkina ei vedä, eikä koulutus automaattisesti ratkaise, pääseekö opiskelija osaksi työelämää. 

Kielitaito ja työnantajien käytännöt muodostavat keskeisen pullonkaulan 

Heikko suomen kielen taito mainitaan usein suurimpana esteenä työllistymiselle. Tämä ilmenee myös Kansainväliset työntekijät sivistysalalla -selvityksestä, jossa 86 prosenttia vastanneista mainitsee kielitaitovaatimukset suurimmaksi rekrytoinnin esteeksi. 

– Yli 70 prosenttia opiskelijoistamme on maahanmuuttajataustaisia. Meillä pohjoisessa on paljon matkailu- ja palvelualan työpaikkoja, joissa pärjää englannin kielellä, mutta tilanne ei ole suinkaan tämä kaikissa työpaikoissa, keskusteluun osallistunut Rovala-Opiston rehtori Paula Frantti-Niemelä kertoi. 

– Työllistyminen opintojen jälkeen on tärkeää, mutta kiinnittyäkseen Suomeen tarvitaan muutakin kuin työ. Ihminen tarvitsee sosiaalisia suhteita ja harrastuksia, ja näissä suomen kielellä on tärkeä rooli. Muuten maahanmuuttajat palaavat herkästi kotimaahansa, Frantti-Niemelä huomautti. 

Maahanmuutto näkyy myös vahvasti Jyväskylän alueella, kertoi Jyväskylän palvelualan opiston rehtori Sami Ahonen. 

– Maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille on haastava löytää harjoittelupaikkoja. Osaamistaso on näillä opiskelijoilla todella hyvä ja sisäinen motivaatio työn tekemiseen on kova. Mutta työnantajan mielestä liian heikko suomen kielitaito voi olla esteenä työllistymiselle. Tilanteen parantamiseksi tehdään Jyväskylässä tälläkin hetkellä töitä työllisyysalueiden työpaikkojen kanssa, Ahonen sanoi. 

Riittävä kielitaito on olennainen osa työtehtävässä onnistumista, mutta joskus työnantajien tiukoista käytännöistä syntyy tarpeeton pullonkaula. 

– Aina ei ole tärkeintä, käytitkö juuri oikeaa sijamuotoa, vaan tulitko ymmärretyksi, huomioi Tieteellisten seurain valtuuskunnan toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen. 

Tekoäly kotoutumisen tueksi 

Keskustelussa pohdittiin myös Suomen tulevaisuuttaa ikäluokkien pienentyessä. Suomi tarvitsee työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa, mutta suuret kulttuuriset erot voivat lisätä haasteita, kertoi Xamkin rehtori Heikki Saastamoinen. 

– Monet tänne tulevat ymmärtävät, että Suomessa on hyvä koulutus, turvallista ja puhdas luonto. Mutta sopeutuminen kohdemaahan on myös tärkeää, Saastamoinen painotti. 

Keskustelijat näkivät, että tulevaisuudessa integroitumisen tueksi voitaisiin kehittää lisää tukipalveluita tekoälyn avulla. Myös sen varmistaminen, että kelkasta ei pudota pois koulutuspolun varrella, on maahanmuuttajataustaisten kohdalla erityisen tärkeää. 

– Seuraava sukupolvi on aina avoimempi muualta tulleille. Opettajakunnan monimuotoistuminen tulee viemään omalta osaltaan eteenpäin kulttuurien välistä ymmärrystä, Ahonen sanoi.