Aleksi Sandroos: Sivistys on vastaus valtiovarainministeriön kaipaamaan talouskasvuun

Valtiovarainministeriön virkapuheenvuoro asettaa julkisen talouden sopeuttamistarpeen myötä myös sivistysalan rahoituksen suurennuslasin alle. Säästöjä etsittäessä on varmistettava, etteivät yhden koulutusasteen leikkaukset vie pohjaa seuraavan onnistumiselta. Osaaminen ja sivistys ratkaisevat Suomen tulevaisuuden, minkä vuoksi ehjä koulutusketju ja T&K-toiminnan pitkäjänteinen rahoitus on sementoitava tiukasti seuraavaan hallitusohjelmaan.

Valtiovarainministeriön virkapuheenvuoro nostaa koulutuksen ja tutkimuksen keskeisiksi Suomen kasvun vahvistamisessa. Samalla julkisen talouden vaikea tilanne tuo myös sivistysalan rahoituksen ja rakenteet tarkasteluun. Valtiovarainministeriön mukaan EU finanssipoliittisten sääntöjen noudattaminen edellyttää lähivuosina ennen kaikkea menosäästöjä ja verotuksen kiristämistä. Rakenneuudistusten hyödyt syntyvät pidemmällä aikavälillä. 

Sivistan näkökulmasta ratkaisevaa on, tukevatko esitetyt muutokset koulutus- ja osaamistason nostamista sekä uuden tiedon tuottamista. Yksittäiseen sektoriin kohdistuvia säästöjä on arvioitava koko koulutusketjun kannalta. Yhden koulutusmuodon säästö voi heikentää seuraavan edellytyksiä onnistua ja vaikuttaa siten osaajien saatavuuteen sekä talouskasvun edellytyksiin. 

Resurssit ohjattava testauksen sijaan oppimiseen 

Perusopetukseen VM ehdottaa koko ikäluokan valtakunnallisia testejä ja päättötodistusten yhteismitallisuutta. Emme pidä koko ikäluokan kansallisia kokeita tarkoituksenmukaisina, mutta kannatamme arvioinnin kehittämistä. Keskeistä on, miten tieto auttaa vahvistamaan opetusta ja oppimisen tukea. Valtakunnalliset testit eivät itsessään paranna oppimistuloksia. Rahat on suunnattava oppimiseen ja tukeen, ei testaukseen. 

Taustamuistiossa tarkastellaan tasa-arvorahoituksen siirtämistä kuntien yleiskatteiseen rahoitukseen. Emme pidä siirtoa perusteltuna, sillä kohdennettu rahoitus varmistaa varojen käyttämisen koulutukseen. Ikäluokkien pienentyessä rahoitusta voitaisiin kohdentaa nykyistä enemmän juuri tasa-arvorahoitukseen ja vahvistaa näin jokaisen lapsen edellytyksiä oppia. 

Varhaiskasvatuksessa kotihoidontuen poistaminen tai lyhentäminen lisäisi palvelutarvetta. Paikkojen ja erityisesti henkilöstön saatavuus on varmistettava, ja uudistuksen kustannukset on arvioitava yhdessä työllisyysvaikutusten kanssa. Henkilöstön saatavuuden turvaaminen edellyttää myös toimivia urapolkuja. Toivomme, että sosionomi (ylempi AMK) -tutkintoon perustuvan päiväkodin johtajan kelpoisuusväylän avaamista koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle mahdollisimman pian. Uudistus vahvistaisi laaja-alaista ja moniammatillista johtamista sekä osaavien johtajien saatavuutta myös 2030-luvulla. 

Tarvitsemme sujuvat opintopolut nuorille ja aikuisille 

VM näkee kustannushyötyjä toisen asteen palveluverkon optimoinnissa, erityisesti koulukiinteistöjen uusinvestointien yhteydessä. Lukioiden osalta muutoksia on arvioitava myös koulumatkojen, koulutusvalintojen ja opetustarjonnan näkökulmasta. 

Virkapuheenvuorossa korostetaan, että ensimmäisen ammatillisen perustutkinnon on annettava riittävä osaaminen työllistymiseen ja korkeakouluopintoihin. Korkeakouluvalmiuksien vahvistaminen tukee korkeakouluvision tavoitetta nostaa Suomen koulutustasoa. Tavoitteen toteuttaminen vaatii riittävää rahoitusta opetukseen ja ohjaukseen sekä toimivia väyliä korkeakouluihin. Nuorten koulutuksen vahvistaminen ei kuitenkaan poista aikuisten koulutustarvetta. 

VM vähentäisi aiemmin tutkinnon suorittaneiden koulutuksen julkista rahoitusta ja painottaisi lyhyempiä koulutuksia. Lyhyempien koulutusten lisääminen alanvaihdossa on tervetullutta, mutta joillakin aloilla kelpoisuusvaatimukset voivat edellyttää kokonaisen uuden tutkinnon suorittamista. Muiden järjestöjen kanssa laatimissamme vaaliviesteissä vaadimme aikuisille mahdollisuutta suorittaa tutkinnon osia, osaamiskokonaisuuksia tai tarvittaessa uusi tutkinto. Rahoituksen on mahdollistettava nämä vaihtoehdot myös jatkossa. 

Uusien tulojen pitää aidosti vahvistaa korkeakouluja 

VM esiin nostamaa mahdollisuutta periä maksuja toisesta samantasoisesta korkeakoulututkinnosta on hyvä selvittää. Olennaista on kuitenkin, tuovatko maksut korkeakouluille lisää rahaa. VM perustelee taustamuistiossaan maksuja lisätuloilla, jotka mahdollistaisivat koulutustarjonnan laajentamisen laadusta tinkimättä. 

Tästä lähtökohdasta on pidettävä kiinni: maksutulojen on jäätävä korkeakouluille lisärahoitukseksi, eikä niitä saa vähentää valtionrahoituksesta. Muuten siirrämme kustannuksia opiskelijoille vahvistamatta opetuksen ja tutkimuksen resursseja. Järjestelmää kehitettäessä on turvattava ensimmäisen tutkinnon suorittaminen ja tarpeellinen alanvaihto sekä työvoimapulasta kärsivien alojen osaajien saatavuus. 

Esitys T&K-rahoituksen määrän päättämisestä vuoden 2030 jälkeen tavallisessa kehys- ja budjettiprosessissa herättää kyllä huolta. Tutkimus ja yritysyhteistyö tarvitsevat pitkäjänteistä rahoitusta, sillä niiden rakentaminen vie vuosia. T&K-rahoituksen kohdentaminen myös korkeakoulujen perusrahoitukseen on oikeasuuntainen ratkaisu, mutta summat ovat olleet pieniä. Samalla vaikutusta heikentävät samanaikaiset perusrahoituksen leikkaukset eivät herätä kehumisen aihetta. 

Hallitusohjelmassa koko koulutusketju talouskasvun reseptiksi 

Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus jäävät VM tarkastelussa vähälle huomiolle, vaikka ne tukevat osaamisen kehittämistä, osallisuutta ja monipuolisia oppimispolkuja. Rahoitus- ja rakenneuudistusten vaikutuksia on arvioitava myös näiden oppilaitosten toimintaedellytysten ja koulutuksen saavutettavuuden kannalta. 

On hienoa, että VM muistuttaa itse kestävän julkisen talouden mahdollistavan investoinnit koulutukseen. Alamme osalta toimii molempiin suuntiin: sivistysalaan panostaminen vahvistaa julkisen talouden perustaa. Koulutus ja tutkimus ovat investointeja, joiden tuotto näkyy vahvempana osaamisena, parempana työllisyytenä, uusina innovaatioina ja kasvavana tuottavuutena. Tulevassa hallitusohjelmassa on siksi sitouduttava koko koulutusketjun vahvistamiseen ja tutkimuksen pitkäjänteiseen rahoitukseen.  

Koska osaaminen ja sivistys ratkaisevat Suomen tulevaisuuden.