​Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2027​

Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle

Sivistysvaliokunnalle

Asia: ​Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2027​ 

Viite: ​HE 175/2026 vp ​  

1. Yleistä 

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan vuonna 2027 noin 9,2 miljardia euroa, mikä on 183 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2026 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen muutosta selittävät erityisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäykset sekä lakisääteiset indeksi- ja kustannustasotarkistukset, muut automaattiset menomuutokset ja aiemmin päätettyjen säästöjen toimeenpano. Hallinnonalan määrärahojen nimellinen kasvu ei sellaisenaan kerro koulutuksen järjestäjien rahoituksen kasvusta. 

Inhimillisen pääoman vahvistaminen on keskeistä kestävän talouskasvun ja Suomen kilpailukyvyn kannalta. Siksi Sivista pitää myönteisenä, ettei syksyn 2026 budjettiriihessä päätetty uusista suorista säästöistä koulutukseen tai tutkimukseen.  

Sivista pitää keskeisenä pidemmän aikavälin kysymyksenä pienenevien ikäluokkien vaikutusta koulutuksen rahoitukseen eri koulutusasteilla. Suomen tulee tavoitella koulutuksen oppilas- ja opiskelijakohtaisessa rahoituksessa pohjoismaista tasoa. Lapsi- ja opiskelijamäärien vähentyessä koulutuksen rahoituksen ei tule laskea samassa suhteessa, sillä koulutuksen järjestämisen kustannukset eivät alene vastaavasti. Oppimistulosten laskun haasteeseen vastaaminen ei onnistu, ellei resursointia kasvateta haasteita vastaavasti. Sivista katsoo, että perusopetuksen kokonaisrahoitus tulee turvata vähintään nykyisellä reaalisella tasolla myös oppilasmäärien vähentyessä. Tämä mahdollistaisi oppilaskohtaisen rahoituksen vahvistamisen ja koulutuksen laadun parantamisen. Tasa-arvorahoituksen vahvistaminen on yksi keino kohdentaa resursseja nykyistä paremmin alueille ja kouluille, joissa tuen tarve on suurin. 

2. Varhaiskasvatus ja perusopetus 

Sivista pitää myönteisenä, että varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa edistävään rahoitukseen osoitetaan vuonna 2027 yhteensä 75,2 miljoonaa euroa. Rahoitus kasvaa 50 miljoonalla eurolla vuoden 2026 talousarvioon verrattuna. Tasa-arvorahoituksella on tärkeä merkitys koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamisessa ja erilaisten oppijoiden tuen turvaamisessa. PISA-tulosten laskussa merkittävä taustatekijä onkin juuri oppilaiden välisten erojen kasvu sekä heikosti pärjäävien osuuden kasvu. 

Sivista suhtautuu myönteisesti kokonaiskoulupäivän alueelliseen kokeiluun, johon varataan 2 miljoonaa euroa vuodelle 2027. Rahoitus on kertaluonteinen. Kokeilun vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oppimisen edellytyksiin on tärkeää arvioida. 

Sivista pitää tärkeänä, että esi- ja perusopetuksen rahoituksen kustannuskehitys huomioidaan. Talousarvioesityksessä esi- ja perusopetuksen valtionosuus- ja avustusmäärärahaan tehdään 3,5 prosentin indeksitarkistus, joka lisää määrärahaa noin 16,4 miljoonalla eurolla. Lisäksi kustannustenjaon tarkistus kasvattaa määrärahaa noin 4,2 miljoonalla eurolla. 

Sivista kiinnittää lisäksi huomiota kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuvan indeksijarrun vaikutuksiin. Vuonna 2027 indeksijarru pienentää kuntien valtionosuuksia noin 91 miljoonalla eurolla verrattuna täysimääräiseen indeksitarkistukseen. Vaikka kyse ei ole suoraan varhaiskasvatukseen tai perusopetukseen kohdennetusta leikkauksesta, yleiskatteisen valtionosuuden heikentäminen lisää kuntien talouteen kohdistuvia sopeutuspaineita. Sivista pitää tärkeänä, etteivät kuntatalouteen

kohdistuvat säästöt johda varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rahoituksen tai koulutuksen laadun heikentymiseen. 

Yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannusavustuksiin varattu määrä pienenee vuoden 2026 talousarvion 4,1 miljoonasta eurosta 2,1 miljoonaan euroon vuonna 2027. Samalla oppimisen tuen uudistukseen liittyvää rahoitusta siirretään 2,7 miljoonaa euroa kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen. Uudistuksen valmistelussa erillisrahoitusta vuosille 2025 ja 2026 perusteltiin sillä, että kustannukset tulevat huomioiduiksi kotikuntakorvauksessa vasta vuodesta 2027. Sivista pitää tärkeänä, että rahoitusmuutoksen vaikutukset yksityisiin opetuksen järjestäjiin osoitetaan selkeästi ja että kotikuntakorvaus kattaa niille oppimisen tuen uudistuksesta aiheutuvat kustannukset.  

Esi- ja perusopetuksen valmistavan opetuksen rahoitus vähenee vuonna 2027 merkittävästi. Talousarvioesityksessä vähennystä perustellaan Ukrainasta tulleiden opetuksen menojen vähenemisellä. Sivista kiinnittää huomiota siihen, että talousarvioesityksessä valmistavan opetuksen oppilasmääräksi arvioidaan kuitenkin 6 000 sekä vuonna 2026 että vuonna 2027. Oppilasmäärä kuvaa maahanmuuttajien valmistavaa opetusta kokonaisuudessaan, ei vain Ukrainasta tulleita oppilaita. Ennallaan pysyvä oppilasennuste ei vastaa pienenevää menoarviota. Rahoitus on mitoitettava tosiasiallisen tarpeen perusteella, ja sen riittävyyttä on seurattava Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa. Valmistavan opetuksen lisäopetukseen varataan edelleen erikseen 20,3 miljoonaa euroa. Tilapäistä suojelua on jatkettu 4.3.2028 asti, mikä lisää tarvetta seurata opetustarpeen kehitystä ja tarkistaa määrärahaa tarvittaessa vuonna 2027. 

Sivista on pettynyt siihen, että hallituksen viimeisessä talousarvioesityksessä ei ole sisällytetty hallitusohjelman kirjausta yksityisen hoidon tuen hoitorahan korottamisesta. Hallituksen tavoitteena on ollut nostaa yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten osuus hallituskauden aikana vähintään tasolle, jolla se oli vuonna 2011 (8 %). Vuonna 2024 osuus oli noin 3 prosenttia. 

Kuntatalouteen vaikuttavissa toimenpiteissä on todettu, että vuonna 2030 peruspalvelujen valtionosuus nousee 39 miljoonaa euroa 1.1.2030 voimaan tulevan varhaiskasvatuksen kelpoisuusvaatimusten tiukentumisen vuoksi. Yksi tiukentuvista kelpoisuusvaatimuksista koskee päiväkodin johtajan kelpoisuutta. Alan työnantajien edustajana olemme vedonneet hallitukseen, että päiväkodin johtajan kelpoisuuden laajentamista koskeva hallitusohjelman kirjaus etenisi. Asiaa valmistellut työryhmä päätti työskentelynsä alkuvuodesta ja hallituksen esitystä on odotettu annettavaksi. Ilman lakimuutosta päiväkodin johtajien saatavuus vaarantuu 1.1.2030 alkaen kelpoisuuksien menettämisten, eläköitymisten sekä kasvatustieteen maisterien muille aloille hakeutumisten vuoksi. 

Sivista kiinnittää huomiota yksityisten oppilaitosten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen sekä taiteen perusopetuksen rahoitukseen liittyvään ALV-käytäntöön. ALV-kompensaatio ei ota huomioon yksityistä oppilaitosta, joka on maksanut arvonlisäveron, vaan veroa vastaava summa palautuu jaettavaksi kaikille oppilaitoksille. Asiasta säädetään laissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009, 32 §). Arvonlisäverokompensaatio tulisi muuttaa samanlaiseksi kuin yliopistoilla, korkeakouluilla ja ammatillisessa koulutuksessa, niin että yksityisten toimijoiden ALV-kompensaatio maksettaisiin koulutuksen järjestäjille kunkin viimeisen hyväksytyn tilinpäätöksen perusteella euro eurosta -periaatteella. Rahoituslain 32 § tulisi muuttaa vastaamaan ammatillista koulutusta koskevaa 32 i §:ää. Muutoksella ei olisi vaikutusta valtiontalouteen. 

3. Tutkintoon valmentava, ammatillinen ja lukiokoulutus 

Eduskunnalle annetussa valtion talousarvioesityksessä opetus- ja kulttuuriministeriölle osoitetaan toisen asteen koulutukseen 1,45 miljardia euroa. Toisen asteen koulutuksen määrärahataso pysyy melko vakaana.  

EU- ja ETA-valtioiden ulkopuolelta opiskelijan oleskeluluvalla saapuville toisen asteen koulutuksen opiskelijoille 1.8.2026 alkaen käyttöönotettujen lukuvuosimaksujen arvioidaan pienentävän vuonna 2027 valtionosuusrahoitteiseen koulutukseen osallistuvien määriä ammatillisessa koulutuksessa noin 400 opiskelijavuodella ja lukiokoulutuksessa noin 100 opiskelijalla. Lukuvuosimaksut vähentävät ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen määrärahoja talousarviossa. Vähennyksistä ammatillisen koulutuksen osuus on 15 miljoonaa euroa ja lukiokoulutuksen osuus 3 miljoonaa euroa vuodesta 2027 lukien. Sivista pitää tärkeänä, että toimeenpanoa seurataan. Erityisesti on seurattava, vähentävätkö lukukausimaksut jo maassa olevien ulkomaalaisten kouluttautumista ja vähentävät toisen asteen koulutuksen vetovoimaa.  

Tutkintokoulutukseen valmentavalla koulutuksella (TUVA) mahdollistetaan joustava siirtyminen perusopetuksesta toisen asteen tutkintokoulutukseen. Vuoden 2027 talousarvioesityksessä valtion ja yksityisten koulukotien järjestämään TUVA-koulutukseen lisätään yhteensä 807 000 euroa, josta 660 000 euroa valtion koulukodeille ja 147 000 euroa yksityisille koulukodeille. Sivista pitää lisäystä tärkeänä erityisen haavoittuvaisen kohderyhmän koulutusmahdollisuuksien varmistamiseksi.  

Sivista pitää valitettavana, että lukiokoulutuksen toimintaedellytyksiä heikentävään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa (23 b §) määriteltyyn leikkuriin lukion yksikköhintaan ei esitetä muutoksia.

4. Korkeakoulutus ja TKI 

Korkeakoulutuksella ja tutkimuksella sekä väestön koulutustasolla on keskeinen rooli yritysten kilpailukyvyn ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämisessä.  Suomen nuorten aikuisten korkeakoulutustaso on kuitenkin jäänyt OECD-maiden keskiarvon alapuolelle, ja asetettua vuoden 2030 tavoitetta ei tulla saavuttamaan. 

Kasvavat opiskelijamäärät edellyttävät riittävää rahoitusta, jotta koulutuksen laatu voidaan turvata. Sivista pitää hyvänä, että koulutustason nostamiseen on tehty panostuksia. Vuonna 2027 korkeakoulujen aloituspaikkamäärien lisäämiseen ehdotetaan 22,2 miljoonaa euroa ja avoimen korkeakoulutuksen opintosetelikokeiluun 18,6 miljoonaa euroa.  Aloituspaikkojen lisäysten ohella on jatkettava määrätietoisia toimia, jotta paikat kohdistuvat tehokkaasti nuorille, joilla ei ole vielä tutkintoa. 

Sivista on tyytyväinen, että korkeakoulujen indeksikorotukset ovat toteutumassa vuoden 2027 budjetissa.  Sivista pitää erittäin tärkeänä, että korkeakoulujen indeksikorotukset toteutuvat jatkossakin ja rahoitus siten seuraa kustannuskehitystä. On välttämätöntä turvata korkeakouluille riittävät resurssit, jotta koulutustason nostoa ja T&K-toimintaa voidaan kiihdyttää.  

Sivista pitää erinomaisena, että hallitus pitää edelleen kiinni valtion T&K-rahoituksen nostamisesta 1,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Talousarvioesityksen mukainen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus on vuonna 2027 yhteensä noin 3,40 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa noin 230 miljoonan euron kasvua vuoteen 2026 verrattuna. Suurimmat lisäykset kohdistuvat Business Finlandin T&K-toiminnan valtuuteen sekä Suomen Akatemian tutkimushankevaltuuteen. Lisäksi tutkimusrahoitusta lisätään suoraan yliopistoille 19 miljoonaa ja ammattikorkeakouluille 5 miljoonaa euroa 2027. Rahoituksen kohdentaminen suoraan korkeakouluille on erinomainen ratkaisu, jolla voidaan vahvistaa niiden oman profiilin mukaista tutkimustyötä.  

T&K-rahoituslakia esitetään nyt muutettavaksi siten, että tavoitteen edellyttämä valtion rahoituksen lisäys päivitetään vuosittain eikä kahden vuoden välein uusimman ennusteen mukaiseksi. Sivista pitää tätä perusteltuna muutoksena ottaen huomioon talouden nopeasti muuttuvat suhdanteet. 

Kyseenalaista sen sijaan on se, että valtiovarainministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle T&K-rahoituslain muutoksen, jossa enintään 50 miljoonaa euroa innovaatiorahoitusta, joka ei täytä T&K-toiminnan määritelmää, voitaisiin laskea mukaan julkisen rahoitustavoitteen täyttämiseen.  

Valtiovarainministeriön HE-luonnoksen mukaan: 

Valtion talousarviossa sellaisen innovaatiotoiminnan, joka ei täytä T&K-toiminnan määritelmää, rahoitusta sisältyy esimerkiksi Business Finlandin menomomentille 32.20.40 (Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen). Innovaatiorahoitusta sisältyy myös esimerkiksi momentille 32.30.64 (EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin), josta myönnetään rahoitusta muun muassa yritysten innovaatiotoimintaan yritysten kehittämisavustuksina ja toimintaympäristötukena. 

Voidaan päätellä, että hallituksen tarkoituksena on muuttaa T&K-lakia mahdollistamaan määrärahojen kasvun pienentäminen harkinnanvaraisesti. 

Sivista pitää epäjohdonmukaisena sitä, että jatkossa T&K-rahoituksessa voitaisiin ottaa huomioon enintään 50 miljoonan osalta myös sellaista innovaatiorahoitusta, joka ei täytä T&K-toiminnan määritelmää. Lain otsikkoa ja sisältöä ei kuitenkaan ehdoteta muutettavaksi TKI-laiksi, eikä muutosta perustella mitenkään hallituksen esitysluonnoksessa.  

Nyt budjettikirjassa kohdassa 29.40.51 (Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat) ja kohdassa 32.20.40 (Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen) on tehty kummassakin 5 miljoonan euron vähennys merkinnällä ”T&K-rahoituslain muutos, EU-rahoituksen huomioiminen (Lisätoimet 2026, kevät)”.  Oletettavasti tämä kertoo siitä, että hallitus on jo ennalta tehnyt 10 miljoonan leikkauksen mainittua HE-luonnoksessa lueteltuja rahoitusmomentteja ajatellen. 

Muutos näyttäytyy yksinomaan säästötoimena, joka vähentää määrärahojen kasvua siitä, mitä se muutoin olisi. Ratkaisu liudentaa parlamentaarisesti sovitun julkisen T&K-rahoitustavoitteen sisältöä vähentämällä valtion panostusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan.  Muutos myös heikentää julkisen T&K-rahoituksen ennakoitavuutta ja näin heikentää tutkimusjärjestelmämme vakautta sekä osaltaan kyseenalaistaa Suomen vakautta investointiympäristönä. 

Valtion T&K-panostuksesta tinkimisen tulee jäädä yksittäiseksi poikkeukseksi eikä toimintatapaa saa jatkaa tai laajentaa tulevina vuosina. 

5. Taiteen perusopetus, taide ja kulttuuri 

Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien kannalta tärkeä taiteen perusopetuslain uudistuksesta on annettu hallituksen esitys. Rakenteellinen uudistaminen jää puutteelliseksi ilman lisärahoitusta, sillä tällä hetkellä merkittävä määrä yksityisiä oppilaitoksia on valtionosuuksien ulkopuolella.  

Sivista toteaa, että opetus- ja kulttuuriministeriön taiteen ja kulttuurin harkinnanvaraiset valtionavustukset, joilla tuetaan erityisesti uutta luovaa nuorta taiteilijapolvea, ovat pudonneet leikkausten seurauksena lähes puoleen tällä hallituskaudella.  Taide, kulttuuri ja luovat alat ovat elinkeinoja ja liiketoimintaa, joilla on suuri potentiaali talouden ja työllisyyden kasvulle. Kulttuuri- ja luovat alat tarvitsevat siemen-, perus- ja yritysrahoitusta, jotta niiden tuoma aluevaikuttavuus ja ekosysteeminen talouskasvu mahdollistuvat. Lisäksi kuntien indeksijarrun vaikutus voi näkyä myös kulttuuripalveluissa.  

Sivista pitää erinomaisena, että Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelmalle esitetään budjetissa 3,5 miljoonan euron rahoitusta. Tosin rahoituksen kattamiseksi on tehty leikkauksia koulutuksesta. Esitämme huolemme kulttuurikasvatusohjelman toiminnan jatkosta. 

6. Vapaa sivistystyö sekä liikunnan koulutuskeskukset 

Vapaan sivistystyön rahoitukseen ehdotetaan vuonna 2027 yhteensä 181,6 miljoonaa euroa, mikä on lähes sama taso kuin vuonna 2026. Vapaan sivistystyön rahoitukseen tehdään 3,5 prosentin indeksitarkistus, jonka vaikutus on noin 5,4 miljoonaa euroa. Rahoituksen rakenne kuitenkin muuttuu: valtionosuusrahoitus vähenee noin 4,2 miljoonalla eurolla samalla kun valtionavustusten määrä kasvaa. Sivista pitää tärkeänä vapaan sivistystyön ennakoitavaa ja pitkäjänteistä perusrahoitusta. 

Vuoden 2027 alusta kotoutumiskoulutuksen rahoitus kootaan yhteen kanavaan, ja koulutustehtävä siirtyy vapaan sivistystyön järjestäjiltä kuntien ja työvoimaviranomaisten vastuulle. Sivista on vastustanut muutosta, sillä kielen oppiminen, lukutaito ja yhteiskuntaan kiinnittyminen ovat koulutusjärjestelmän ydintehtävää. Vapaan sivistystyön valmista koulutusverkkoa, tiloja, opettajia sekä osaamista kotoutumis-, kieli- ja lukutaitokoulutuksen järjestämiseen pitäisi hyödyntää kotoutumisen edistämisessä. Muutos uhkaa vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaedellytyksiä ja koulutusverkkoa. Rahoituksen heikentyminen voi vähentää myös muuta vapaan sivistystyön koulutustarjontaa ja heikentää koulutuksen alueellista saavutettavuutta. Muutos lakkauttaa vapaan sivistystyön oppilaitoksille osoitetun kotoutumis- ja lukutaitokoulutuksen erillisen valtionosuusrahoituksen, joka on vuonna 2026 noin 12,3 miljoonaa euroa.  

Jatkossa erityisesti yksityisten oppilaitosten asema riippuu pitkälti siitä, hankkivatko kunnat ja työvoimaviranomaiset koulutusta niiltä. Kotoutumispalvelu-uudistuksen siirtymäajan rahoitukseen osoitetaan vuonna 2027 noin 2,3 miljoonaa euroa, ja vastaava rahoitus on tarkoitus osoittaa myös vuonna 2028. Hallituksen esityksen mukaan kotoutumis- ja lukutaitokoulutuksen rahoituksen taso olisi ilman uudistusta tai säästötoimia ollut vuonna 2027 noin 10,4 miljoonaa euroa. Sivista katsoo, että 2,3 miljoonan euron siirtymärahoitus on tähän nähden riittämätön eikä mahdollista oppilaitoksille hallittua sopeutumista uuteen rahoitusmalliin. 

Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan 176,5 miljoonaa euroa. Keskeisenä osana kansan liikuttamiseen ja urheilun tukemiseen toimivat liikunnan koulutuskeskukset. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden kustannuspohjan ja indeksin lakisääteiset tarkistukset nostavat koulutuskeskusten valtionosuutta yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa.   

Helsingissä ​29.9.2026​ 

Sivistysala ry 

​​Heikki Kuutti Uusitalo​, ​johtaja, politiikka ja vaikuttaminen​ 

​​Aleksi Sandroos​, ​asiantuntija, politiikka ja vaikuttaminen​
​aleksi.sandroos@sivista.fi​, puh. ​+358400826363​ 

Sivistysala ry tekee sinnikästä työtä koulutuksen, osaamisen ja luovuuden puolesta. Edustamme yli 450 sivistysalan työnantajaa. Jäsentemme palveluksessa on noin 71 000 alan ammattilaista. Olemme Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen.