Sivistysalan näkökulmia kuntavaalitulokseen

Media on nyt täynnä kuntavaalitulosta analysoivia tekstejä, jotka ruotivat vaalien voittajat ja häviäjät. Syvennymme tässä erityisesti sivistysalan näkökulmiin.

Valtakunnan mediassa pohditaan kunta- ja aluevaalien tuloksen vaikutusta hallituspolitiikkaan. Esimerkiksi Ylen Päivi Lakka pohtii, onko perussuomalaisten heikolla tuloksella vaikutusta kevään keskeisiin säästölinjauksiin – näihin kuuluvat myös opetus- ja kulttuuriministeriön vielä kohdentamattomat 75 miljoonan säästöt. Sivistysalan viesti hallituksen puoliväliriiheen on ollut selvä: Kasvu syntyy osaamisesta ja luovuudesta. Varaa uusiin säästöihin ei ole.

Kuntien päätöksenteossa hallitus-oppositio-asetelmalla on vähemmän merkitystä. Kunnan asioiden hoitamisessa korostuu yhteistyö, ja vakiintuneet kumppanuudet voivat olla toisenlaisia. Valtakunnallisista kannatusluvuista ei voi välttämättä päätellä, mitä jossain kunnassa tapahtuu. Uudet valtuutetut ryhtyvät seuraavaksi neuvottelemaan valtuustokauden ohjelmasta tai vähintään seuraavan vuoden budjetista ja toiminnasta. Nämä ovat vaikuttamisen paikkoja Sivistan jäsenille, jotka toimivat yhteensä yli 160 kunnassa – kannustammekin olemaan yhteydessä uusiin kuntapäättäjiin! Kutsukaa heitä vaikka tutustumiskäynnille ja kahville.

Kolme pointtia kuntavaaleista sivistysalan kannalta:

1. Sivistysalan teemat ovat vahvasti uusien kuntapäättäjien agendalla – kuten pitääkin.

Kuntavaalikeskustelussa ja ehdokkaiden vaalityössä koulutusteemat olivat aiempaa vahvemmin esillä. Erityisesti peruskouluun liittyvät aiheet puhututtivat. Koulutus ja kulttuuri ovat kuntapolitiikan kovaa ydintä –myös budjettiosuutensa vuoksi. Ehdokkaille kokoamamme viestit ovat edelleen merkityksellisiä ja niitä kannattaa hyödyntää. Sivistys on kunnan tärkein tehtävä!

2. Laskeva äänestysaktiivisuus ja hylättyjen äänten määrä on suuri epäonnistuminen.

Sivistyneessä yhteiskunnassa kansalaiset osallistuvat päätöksentekoon. Kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus laski jälleen: nyt äänensä antoi 54,2 prosenttia äänioikeutetuista (viimeksi 55,1). Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, nuoret eivät ole lähteneet uurnille innokkaimmin – tätä aihepiiriä käsitteli kiinnostavasti Hanna Wass Ylellä. Näiden vaalien yksi ilmiö on hurjasti kasvanut hylättyjen äänten määrä: kahdet samanaikaiset vaalit ovat vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mukaan hämmentäneet äänestäjiä, kun aluevaaleissa hylättiin jopa 83 700 ääntä, mikä on kaksitoistakertainen määrä edellisiin aluevaaleihin verrattuna. Kuntavaaleissa hylättyjen äänten määrä nelinkertaistui. Koulutusta tarvitsisi äänestäjäkuntakin.

3. Jokainen ehdolla ollut ansaitsee kiitoksen ja vastuuta kantavat kannustusta!

Yhteisten asioiden hoitaminen ei ole helppo rasti monen kunnan haastavassa taloustilanteessa. Jokainen 29 500 ehdokkaasta onkin ansainnut kiitoksen asettuessaan ehdolle kantamaan vastuuta! Menestyäkseen Suomi ja uudet valtuutetut ja lautakuntien jäsenet tarvitsevat keskinäistä luottamusta, vuoropuhelua ja hyvää henkeä – sekin on sivistystä. Vain yhteisellä tahdolla saadaan osaaminen ja luovuus kasvu-uralle niin kunnissa, alueilla kuin koko maassa.

Lisätietoja:

Sivistan politiikka ja vaikuttaminen -tiimi