Miten tekoäly muokkaa koulutussektoria?

Tekoälyllä on potentiaali ratkaista koulutukseen liittyviä haasteita. Sitä voidaan käyttää myös tukemaan osallistavaa ja tasa-arvoista, laadukasta koulutusta, sekä edistämään elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia kaikille, mikä on linjassa YK:n kestävän kehityksen neljännen tavoitteen kanssa. Hyödyistä ja tehokkuuden parantamisen mahdollisuuksista huolimatta tekoäly tuo mukanaan myös haasteita. Näitä ovat uudet käytännöt opetussuunnitelmien kehittämisessä, opetuksessa ja arvioinnissa, jotka pitäisi suunnitella…

Lue lisää

How will AI shape the education sector?

Artificial Intelligence (AI) has the potential to address some of the greatest current challenges in education, as highlighted by UNESCO. At the same time, it can be used to support an inclusive and equitable quality education while promoting lifelong learning opportunities for all, aligning with the fourth Sustainable Development Goal of the 2030 Agenda.  Despite…

Lue lisää

Puhutaan työelämästä hyvää, kohdataan lapsi ja nuori työelämässä arvostaen

Työ on tärkeää, työssä viihdytään, työ antaa sisältöä, työssä saa toteuttaa unelmiaan, työ turvaa arkea. Työelämäpuhe on kuitenkin usein täynnä ongelmia ja haasteita. Tänään vietetään lapsi mukaan töihin -päivää. Haastankin meidät kaikki puhumaan työelämästä myös hyvää ja ennen kaikkea kohtaamaan työpaikallemme tupsahtanut lapsi tai harjoitteluaan suorittava nuori arvostaen. Lapsille ja nuorille on tärkeää saada perusymmärrystä…

Lue lisää

Hallitus täydensi talousarvioesitystä: Aloituspaikkoihin ja opintoseteleihin uutta rahaa mutta myös lisäleikkauksia korkeakouluille

Hallitus lisää korkeakoulujen aloituspaikkoja kertaluonteisesti vuosina 2026–2028. Aloituspaikkoihin ja näihin liittyviin opintotukimenoihin ehdotetaan yhteensä noin 44 miljoonaa euroa vuosina 2026–2028. Toiselta asteelta valmistuneille ja ilman korkeakoulupaikkaa jääneille toteutetaan maksuton 30 opintopisteen opintoseteli avoimeen yliopistoon tai avoimeen ammattikorkeakouluun. Tähän ehdotetaan yhteensä noin 56 miljoonaa euroa vuosina 2026–2028. – Panostukset korkeakoulupaikkojen lisäämiseen ovat oikeita. Opintoseteli on uusi…

Lue lisää

Tanja Juurus: Aiempaa suurempi osuus nuorista korkeakoulutuksessa opiskelijavalintojen uudistusten ansiosta

Korkeakoulutettujen osuuden kasvattaminen puoleen nuorten aikuisten ikäluokasta on ollut jo pitkään Suomen keskeinen tavoite. Tuoreen OECD:n (2025) raportin mukaan tuo osuus on tällä hetkellä 39 % eli merkittävää nousua ei ole tapahtunut, vaikka korkeakouluopiskelijoiden määrä onkin kasvanut. Tavoitteen saavuttamiseksi on viime vuosina tehty useita toimenpiteitä, joista erityisesti vuonna 2016 laajasti käyttöön otetut opiskelijavalintojen ensikertalaiskiintiöt puhuttavat…

Lue lisää

Sivista ja Professoriliitto: Tutkijoiden ja tutkimuksen turvallisuus on taattava

Turvallisuusnäkökohdat ovat nousseet keskeiseksi osaksi tutkimustyötä, erityisesti kansainvälisessä yhteistyössä. Yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden sekä rahoittajien ja tutkijoiden tulee entistä systemaattisemmin tunnistaa ja hallita riskejä, jotka liittyvät esimerkiksi kriittisen tiedon, teknologian tai osaamisen siirtymiseen, kansalliseen turvallisuuteen, eettisiin kysymyksiin ja tutkimuksen integriteettiin. – Tutkimuksen turvallisuuden kysymykset korostuvat epävarmassa maailmanpoliittisessa tilanteessa, kun tieteen avoimuuteen, akateemiseen vapauteen ja tiedeyhteisön riippumattomuuteen…

Lue lisää

Sivistysala ry: Oppilaiden tuen tarve kasvussa

Suomalaisissa oppilaitoksissa opiskeli vajaat 1,9 miljoonaa oppilasta ja opiskelijaa vuonna 2024. Peruskoulua kävi reilu 530 000 lasta sekä lukio-opintoja ja ammatillista peruskoulutusta suoritti lähes 350 000. Varhaiskasvatukseen osallistui 234 000 lasta.   Sivistysalan toimialakatsaus ja barometri –julkaisun mukaan yli 30 prosenttia peruskoulun oppilaista sai jonkinlaista tukea lukuvuonna 2023–2024. Osuus on kasvanut edellisestä vuodesta. Tuen tarvetta on myös varhaiskasvatuksen…

Lue lisää