Arkisto: tammikuu 2026
Ammattikorkeakoulujen työehtosopimusneuvottelut käynnistyivät
Neuvottelut ammattikorkeakoulujen työehtosopimuksesta alkoivat tänään 30. tammikuuta palkkatilasto- ja talouskatsauksella. Tapaamisessa osapuolet esittelivät myös neuvotteluille asettamiaan tavoitteita. Ammattikorkeakouluja neuvotteluissa edustaa Sivistysala ry (Sivista) ja palkansaajia Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry sekä Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. Ammattikorkeakoulujen työehtosopimuksen voimassaolo päättyy 31.3.2026. Osapuolet ovat sopineet neuvotteluaikoja säännöllisin väliajoin maaliskuun loppuun saakka. Suomessa on 22 ammattikorkeakoulua, joissa on henkilöstöä 12 000. Sivistysala ry edustaa neuvotteluissa ammattikorkeakouluja. Palkansaajia edustavat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ sekä Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Lisätietoja: Akseli Vainionpää, työmarkkina-asiantuntija, Sivista etunimi.sukunimi(at)sivista.fi …
Lue lisääAmmatillinen koulutus rakentaa tulevaisuuden osaamista joustavasti ja laaja-alaisesti
Ammatillinen koulutus on kehittynyt viime vuosina valtavasti. Sen vahvuus on joustavuus, vahva työelämäyhteys ja kyky vastata samanaikaisesti monen erilaisen opiskelijaryhmän tarpeisiin. Ammatillinen koulutus tarjoaa mahdollisuuksia aivan urapolun alussa oleville nuorille, työnsä ohella osaamistaan täydentäville ja syventäville aikuisille, uuden suunnan etsiville alanvaihtajille sekä maahanmuuttajille, jotka tarvitsevat tukea kielen ja ammattiosaamisen vahvistamisessa. Oppilaitosten laaja koulutustarjonta ja vahva työelämäyhteistyö mahdollistavat sen, että koulutus vastaa…
Lue lisääKansainväliset osaajat nopeammin työelämään – tutkintojen tunnustamisen sujuvoittaminen etenee
Sivista lausui hallituksen esityksestä, joka helpottaisi ulkomaisten tutkintojen tunnustamista ja työkelpoisuuden sujuvoittamista. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ulkomailla suoritettujen opintojen tuottamasta kelpoisuudesta säänneltyyn tehtävään. Samalla voimassa oleva laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta ehdotetaan kumottavaksi. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua lakia. Esityksellä vastataan pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman tavoitteisiin sujuvoittaa ulkomaisten tutkintojen tunnustamista osaajapulaan vastaamiseksi. – Kannatamme uudistuksen keskeistä tavoitetta siitä, että…
Lue lisääSelvitys: Kansainvälisen henkilöstön määrä on lähes kaksinkertaistunut sivistysalalla kymmenessä vuodessa
Noin 9 prosenttia Suomen työllisistä työskenteli sivistysalalla vuonna 2023, kertoo tuore selvitys. Alan työvoima on kasvanut yli 20 000 henkilöllä vuosien 2014–2023 aikana. Samalla sivistysalan kansainvälisyys on lisääntynyt huomattavasti. Vuonna 2023 sivistysala työllisti noin 17 500 ulkomaiden kansalaista ja noin 15 000 vieraskielistä henkilöä. Alan työllisestä työvoimasta noin 8,3 prosenttia on ulkomaiden kansalaisia, mikä on hieman enemmän kuin koko työllisessä työvoimassa keskimäärin (6,5 prosenttia). Selvitys kattoi sekä yksityisen että kunnallisen sivistysalan. – Sivistysala on monimuotoinen toimiala, joka…
Lue lisääUlkomaisten tutkintojen tunnustamisen ja työkelpoisuuden sujuvoittaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriölle Asia: Ulkomaisten tutkintojen tunnustamisen ja työkelpoisuuden sujuvoittaminen
Lue lisääPerusopetuslain muuttaminen (osaamistakuu)
Opetus- ja kulttuuriministeriölle Asia: Perusopetuslain muuttaminen (osaamistakuu)
Lue lisääKirsi Tirri: Suomessa pitäisi ymmärtää, että lahjakkaiden tukeminen hyödyttää kaikkia
Mikä on nykytilanne suomalaisissa kouluissa, tuetaanko lahjakkaita lapsia ja nuoria tarpeeksi? Vastaan kyllä ja ei. Suomalaisissa kouluissa lahjakkaiden oppilaiden tukeminen vaihtelee merkittävästi. Osa kouluista ja opettajista panostaa lahjakkuuden tukemiseen, kun taas toisissa lahjakkuudesta ei haluta puhua, eikä käyttää termiä lahjakas. Suomessa jo sana on monille tabu, ja sen sijaan käytetään kiertoilmaisuja, kuten ”nopeasti oppiva oppilas”.…
Lue lisääKasvun, koulutuksen ja tutkimuksen välisen yhteyden esillä pitäminen on nyt erityisen tärkeää
Miltä vuosi 2026 näyttää sivistysalan näkökulmasta? On yleisesti tunnustettu tosiasia, että Suomi tarvitsee talouskasvua. Kasvun synnyttäminen edellyttää korkeasti koulutettuja ihmisiä, jotka kykenevät kehittämään uusia tuotteita ja toimintatapoja. Kasvun, koulutuksen ja tutkimuksen välisen yhteyden esillä pitäminen onkin nyt erityisen tärkeää. Eduskuntavaalit 2027 lähestyvät. Vuosi 2026 onkin myös Sivistysalalla erityisen tiivistä vaikuttamisen aikaa. Kun ensi vaalikaudella…
Lue lisääYksityiset päiväkodit tasapainoilevat kustannusten ja kasvavien odotusten ristipaineessa
Varhaiskasvatukseen kuten koulutukseen laajemmin kohdistuu nykypäivänä suuria odotuksia. Kunnallisten päiväkotien lisäksi Suomessa on yksityisiä päiväkoteja, joita ylläpitävät yritykset ja yhdistykset. Noin 44 000 lasta kävi yksityistä päiväkotia Suomessa vuonna 2024. Yksityinen varhaiskasvatus on kunnille kustannustehokas tapa tuottaa varhaiskasvatuspalveluita. Yksityisten päiväkotien toimintaperiaatteet ja rahoituspohja poikkeavat kuitenkin paljon kunnallisista varhaiskasvatuspalveluista. – Esimerkiksi kiinteistö- ja henkilöstökulut ovat mittavat. Yksityisten päiväkotien harjoittama pedagogiikka tai painotus voi tuoda mukanaan omia tarpeita. Meillä pätevän henkilöstön löytämistä…
Lue lisääMarcela Díaz: What my internship at Sivista taught me about communication and growth
When I joined Finnish Education Employers (Sivista) back in September of 2025, my goal was clear: to learn more about the Finnish education system and gain experience in implementing communication strategies in English. However, this internship exceeded my expectations. I not only got technical knowledge but also discovered the value of collaboration and creativity within…
Lue lisää